RMC:n opiskelijajoukkue voitti kansainvälisen Intelligence Hunt -kilpailun – Mitä voimme heiltä oppia?

Koko meriteollisuus on tällä hetkellä valtavan haasteen äärellä: miten täyttää tulevaisuudessa kiristyvän päästösääntelyn vaatimukset ja vastata samalla sekä rahdinantajien että asiakkaiden kasvavaan ympäristötietoisuuteen? Entä miten tehdä tämä kaikki niin, että se on liiketoiminnallisesti kannattavaa? Nämä ovat polttavia kysymyksiä erityisesti varustamoille ja sitä kautta myös meille laivanrakentajille.

Ratkaisuja merenkulun päästöjen vähentämiseen on saatavilla jo nyt. Sen osoitti viisihenkinen opiskelijajoukkueemme, joka voitti viime viikolla SeaFocus Internationalin järjestämän Intelligence Hunt -kilpailun.

RMC:n toimeksiannosta tekemässään tutkimuksessa opiskelijat ideoivat lähimerenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseen konkreettisen ratkaisun, josta voivat hyötyä kaikki meriteollisuuden toimijat.

Päästötön alus maksaa itsensä takaisin alle yhdeksässä vuodessa

Tutkimuksessaan opiskelijat selvittivät, mitä vaatimuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvä sääntely asettaa varustamoille ja mikä olisi käyttökelpoisin ratkaisu vaatimuksien täyttämiseen. Tavoitteena oli kokonaisuus: alus, reitti, polttoaine ja voimanlähde.

Opiskelijoiden esittämä ratkaisu on Saimaan ja Pietarin väliä ympärivuotisesti liikennöivä alus, joka kuljettaa sekä matkustajia että rahtia. Reitillä on kysyntää uusille logistisille ratkaisuille ja sillä on kasvupotentiaalia erityisesti Suomen ja Venäjän välisen puukaupan lisääntyessä.

Jo nyt saatavilla olevaa teknologiaa hyödyntävä alus olisi käytännössä päästötön: se käyttää voimanlähteenään kahta sähkömoottoria, joille tuotetaan virtaa viidellä vedyllä toimivalla polttokennolla tai vaihtoehtoisesti akuilla. Lisäksi aluksen yleisjärjestely on suunniteltu kuljetusmäärien optimoimiseksi niin, että tavaraa ja ihmisiä voidaan kuljettaa enemmän kuluttamalla vähemmän energiaa.

Opiskelijoiden tekemän laskelman mukaan aluksen takaisinmaksuaika on alle yhdeksän vuotta.

Päästöjen vähentämisen suurin haaste ei ole teknologia

Meriteollisuuden kansainvälisistä huippuasiantuntijoista koostunut tuomaristo piti opiskelijoiden työtä ansiokkaana – eikä suotta. Heidän tutkimuksensa osoittaa, että varustamojen on mahdollista täyttää päästösääntelyn vaatimukset kannattavasti jo nyt.

Opiskelijoiden esittämän ratkaisun keskeinen vahvuus on ratkaisun monistettavuus.

Vaihtoehtoisiin hiilineutraaleihin polttoaineisiin liittyvissä keskusteluissa varustamot nostavat väistämättä esiin riittämättömän jakeluverkoston. Energiayhtiöiden ongelmana puolestaan on liian vähäinen kysyntä. Tämän yhtälön tasapainottavat paikallisesti lyhyillä säännöllisillä reiteillä ja rannikkovesillä liikennöivät alukset, jollaisen opiskelijatkin suunnittelivat: ne luovat kysynnän ja tekevät energiantuotantoinvestoinneista kannattavia – paikallisia toimijoita suosien missä päin maailmaa tahansa.

Polttoaineratkaisu ei yksinään tee ratkaisusta kannattavaa, sillä itse esitetty alus ei ole sellaisenaan monistettavissa. Jokainen alus on räätälöitävä suunnittelu- ja rakennusvaiheessa optimaaliseksi juuri sen liikennöimälle reiteille. Tätä varten tarvitaan laivanrakennuksen huippuammattilaisia, jotka kokoavat yhteistyökumppaniensa kehittämät innovatiiviset ratkaisut yhteen ja mahdollistavat niiden hyödyntämisen käytännössä.

Opiskelijat eivät esittäneet korkealentoisia näkemyksiä vaan realistisen kokonaisratkaisun, joka on toteutettavissa jo tänään. Kukaan ei kuitenkaan pysty siihen yksin.

Voimme kaikki oppia jotakin kansainvälisen opiskelijatiimimme työskentelystä: merenkulun päästöjen merkittävään vähentämiseen tarvittava teknologia on jo olemassa – nyt tarvitaan yrityksien ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä yli maantieteellisten ja toimialarajojen.