Rauman telakan 2020-lukua viitoittavat autolautat ja viranomaisalukset – Tahtoa olisi myös Suomen ja Ruotsin jäänmurtajien uusimiseen

Rauman telakan tilauskanta nousi vuonna 2019 yli miljardiin euroon. Suomen meriteollisuus voi muutenkin hyvin, sillä sen liikevaihto kasvoi vuoden 2018 aikana lähes 10 %. Tällä hetkellä Raumalla on työn alla autolauttoja ja viranomaisaluksia, ja telakalla olisi annettavaa myös Pohjanlahden jäänmurtajakannan uusimiseen. Paras vaihtoehto uusimiselle olisi yhteistyö murrettavia väyliä jakavan naapurimaa Ruotsin kanssa.

Rauman telakka elää voimakasta kasvukautta. Rauma Marine Constructionsin (RMC) varatoimitusjohtaja Timo Suistio kuvaa telakan 2020-lukua autolauttojen ja viranomaisalusten vuosikymmeneksi.

Tilauskirjassa on tällä hetkellä kaksi matkustaja-autolauttaa ja neljä monitoimikorvettia Puolustusvoimille. Lisäksi RMC solmi helmikuun viimeisellä viikolla australialaisen TT-Line Companyn kanssa aiesopimuksen kahdesta Spirit of Tasmania -matkustaja-autolautasta.

”RMC:n tuotantotilanne mahdollistaa myös jäänmurtajien yhteishankkeen toteuttamisen. Pidän tätä suurena mahdollisuutena Suomen meriklusterin kehittämiselle etenkin innovaatioiden suhteen”, Suistio sanoo.

Suomen ja Ruotsin yhteinen jäänmurtajahanke herätti keskustelua RMC:n sidosryhmilleen järjestemässä ajankohtaisseminaarissa tiistaina 3. maaliskuuta.

Jäänmurtajat voitaisiin uusia yhteistyössä Ruotsin kanssa

Suomen meriteollisuuden kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla on innovatiivisuus. Sille on nyt myös kysyntää, kun meriteollisuudessa on digitaalisuuden ja hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden myötä käynnissä iso murros.

”Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla 14 ympäristöystävällistä alusta. Tämä trendi tulee kasvamaan myös globaalisti, mikä luo meille valtavasti mahdollisuuksia”, Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.

Uusien jäänmurtajien tulee vastata 2050-luvulle asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Aluksiin ei kuitenkaan vielä ole olemassa valmiita ratkaisuja, joiden avulla tavoitteisiin päästäisiin.

”Ratkaisut pitää siis kehittää. Julkiset hankinnat ovat Suomessa aina olleet keihäänkärkiä teollisille innovaatioille ja menestykselle”, Rauma Marine Constructionsin hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini toteaa.

Niini korostaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä jäänmurtajahankinnoissa, koska mailla on yhteistyösopimus myös itse jäänmurtamisesta. Maat sopivat yhteistyöstä 1970-luvulla päättäessään pitää Perämeren auki laivaliikenteelle ympärivuotisesti.

”Ruotsi on lähtenyt omassa jäänmurtajahankkeessaan jo liikkeelle. Suomen pitäisi nyt muodostaa tässä asiassa oma suunnitelmansa ja päättää toimijat ja aikataulu. RMC on valmis johtamaan ja toteuttamaan murtajahankkeen yhteistyössä verkostonsa kanssa”, Niini sanoo.

Meriklusterin liikevaihto rikkonee pian 15 miljardin euron rajan

Turun yliopiston Brahea-instituutin erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan suomalaisen meriteollisuuden nousukausi näkyy jo Suomen meriklusterin vuoden 2018 tunnusluvuissa. Meriklusterin liikevaihto vuoden aikana oli yli 14 miljardia euroa.

”Vuoden 2019 luvut eivät ole vielä selvillä, mutta kasvu on ollut vuoden aikana niin vahvaa, että luultavasti liikevaihto menee jo yli 15 miljardin”, Karvonen sanoo.

Suurin osa meriklusterin liikevaihdosta tuli meriteollisuudesta, jonka liikevaihto oli reilut 9 miljardia euroa. Kasvua vuodesta 2017 meriteollisuudessa oli 9,8 %. Suomen seitsemän suuren telakan suhteen kasvutahti oli vielä kovempi kohoten keskimäärin 30 %:iin.

Meriteollisuus työllisti vuonna 2018 yli 30 000 henkilöä, mikä on 5,6 % enemmän kuin vuonna 2017.

”Telakka- ja muulla meriteollisuudella on Suomessa erittäin merkittävät taloudelliset vaikutukset niin liikevaihdon kuin työllistymisen osalta. Vaikutukset ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti, ja kasvu myös jatkuu. Eikä kyse ole pelkästään alueellisista asioista, vaan vaikutukset ulottuvat koko maahan”, Karvonen sanoo.

Jaa: