Rauma elää merestä. On elänyt siitä lähtien, kun sataman suulle rakentunut yhteisö sai kaupunkioikeudet vuonna 1442. Merenkulku on tuonut leivän monelle. Merelle tai ainakin sen rannalle raumalainen hakeutuu myös vapaa-ajalla.

Laivanrakennuksen osaaminen on karttunut ja kehittynyt vuosisatojen saatossa. Teollisessa mitassa laivanrakennus alkoi toisen maailmansodan jälkeen Rauma-Repolan ja Hollmingin telakoilla, jota yhdistyivät 1990-luvun alussa.

Tänään laivoja rakentaa Rauma Marine Constructions. Kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva RMC on kymmenessä vuodessa kasvanut osaajakeskittymäksi, jolla on suuri merkitys myös Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Vuoden 2013 lopulla korealaisyhtiö STX sulki Rauman telakan. Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski kääri hihansa ja tammikuussa 2014 telakka-alue siirtyi kaupungin omistukseen. Maaliskuussa 2014 perustettiin uusi telakkayhtiö RMC.

Aarno Mannonen RMC:n isä

Näin nopea eteneminen oli mahdollista, koska raumalaisen laivanrakennuksen grand old man, entinen telakanjohtaja Aarno Mannonen, oli hiljaisuudessa alkanut koota ”B-vaihtoehtoa” jo ennen STX:n alasajopäätöstä.

– Henkisen herätyksen sain edellisenä keväänä, kun telakan johdolla oli kova huoli huomisesta. Mietin, keitä voisi saada pelastustalkoisiin mukaan. Soitin Ari Salmelle. Hänen kanssaan päätin elokuussa 2013 tehdä jotain. Otimme yhteyttä kaupunginjohtajaan, joka oli heti hengessä mukana. Hänellä oli vastaavia kokemuksia Uudestakaupungista, muistelee Mannonen.

Kuvassa Aarno Mannonen syksyllä 2023 Spirit of Tasmanian vesillelaskussa.

RMC aloitti pienemmillä projekteilla kuten huolloilla, muutostöillä, modernisoinneilla ja alihankintatöillä.

– Ei yritetty heti liian vaikeita tai liian isoja. Projektit hallittiin hyvin. Siinä Salmella oli aika iso merkitys, arvioi Mannonen.

Rakennettiin pulkka ja saatiin se liikkeelle, kuvaa toinen perustajajäsen Salmi alkuvuosia. Hän puolestaan kehuu kaupunginjohtaja Koskea, jonka vahva tuki oli starttivaiheessa elintärkeää.

– Pieni alkupääoma riitti tietyn kokoisiin projekteihin. Oli selvää, että omistuspohjaa pitää laajentaa, jotta voidaan rakentaa laivoja, kertoo Salmi.

Kuvassa Ari Salmi.

Vuoden 2015 lopulla RMC:n osakkaiksi tulivat Teollisuussijoitus, Taaleri, Finda ja Rauman Kasvattajarahasto. Se oli iso läpimurto, sanoo RMC:n talousjohtaja Kai Nordman.

Ensimmäinen laivakauppa vuonna 2016

Ensimmäisen laivakauppansa RMC sai kesällä 2016 tanskalaiselta Molslinjeniltä.

– Oli tunteellinen hetki, kun ensimmäinen laiva lähti. Olimme osoittaneet, että pystymme rakentamaan laivoja, muistelee Nordman.

Hammershus luovutettiin kesällä 2018. Laivasta tuli ”soiva peli”, mikä antoi nuorelle yhtiölle uskottavuutta.

– Laivue-hanke oli koko ajan taustalla suunnitelmissamme. Valtio viestitti vahvasti, ettei RMC saa olla valtion telakka, vaan pitää olla muutakin tuotantoa, kertoo Nordman.

Vuonna 2019 RMC sai ensin tilauksen Wasalinelta ja pian perään Tallinkilta.

– Oli yhtiöltä rohkeaa ottaa kaksi niin isoa projektia osin päällekkäin. Ihan loistava juttu oli, että rahoittajat uskoivat RMC:hen, joka edelleen oli nuori ja pienehkö yhtiö, sanoo Nordman.

Ensimmäinen ”tasmanialainen” valmistumassa

Wasalinen Aurora Botnia aloitti liikennöinnin elokuussa 2021. Tallinkin MyStar on operoinut joulukuusta 2022 alkaen. Laivat ovat keränneet kehuja.

Keväällä 2021 TT-Line tilasi kaksi MyStarin kokoluokan matkustaja-autolauttaa, jotka tulevat ajamaan Australian ja Tasmanian väliä. Ensimmäinen ”tasmanialainen” valmistuu tulevana kesänä, toinen alkuvuodesta 2025.

Pitkäksi aikaa töitä tarjoaa Laivue 2020 -projekti eli neljän monitoimikorvettia Merivoimille. Ensimmäisen sotalaivan rakentaminen on hyvässä vauhdissa telakan uudessa monitoimihallissa.

– Ala on todella vaativa. Vaikeuksia on ollut matkalla, mutta niistä on päästy eteenpäin. Tällä hetkellä RMC:llä on erittäin hyvä johto ja fiksua porukkaa hallituksessa. Oikeaan suuntaan mennään, sanoo Salmi.

Gustavson puhuu Rauman uudesta telakasta

RMC:n hallituksen puheenjohtaja vuorineuvos Stig Gustavson puhuu ”Rauman uudesta telakasta”. Takana on puolitoista vuotta intensiivistä aikaa ja rankkoja vaikeuksia koronasta Venäjän hyökkäyssotaan. RMC:n organisaatiota ja tapaa toimia on uudistettu. Kovan työn tulokset alkavat näkyä.

– Erityisen ylpeitä olemme siitä, että Rauman telakan laatumaine on säilynyt. MyStar ja Aurora Botnia ovat edistyksellisiä laivoja, joihin varustamot ovat hyvin tyytyväisiä. Tämä ja toisen TT-Linen laivan hyvä edistyminen antavat uskoa, että edessä on hieno tulevaisuus, sanoo Gustavson.

Gustavson arvioi, että RMC oli aiemmin liikaa liiaksi verkostoyritysten varassa.

– Alihankkijoita tarvitaan edelleen, mutta komento on nyt itsellä ja toiminta paremmin johdettua. Omaa osaamista on vahvistettu melkein sadalla uudella toimihenkilöllä ja työntekijällä. Toimitusjohtaja Mika on saanut uudenlaisen vireen päälle.

Ensimmäistä monitoimikorvettia rakennetaan jo Merivoimille ja projekti etenee oikein hyvin. Neljän aluksen Laivue-projekti on tärkeä RMC:lle.

– Ja tärkeä myös koko Suomelle. Uusien sotalaivojen arvo ja merkitys vain korostuu, kun Suomesta tuli Nato-maa, lisää Gustavson.

”Raumalle tosi kova juttu”

Raumalaisista perustajaosakkaista RMC:n hallituksessa jatkaa vielä Tuomas Kaitila.

– Raumalle telakan toiminnan jatkuminen on ollut tosi kova juttu. Kymmenessä vuodessa on tarjottu töitä tuhansille ihmisille ja kerrytetty verotuottoja, sanoo Kaitila.

Hän tuumaa kymmenen vuoden kuluneen yllättävän nopeasti. Ja paljon on ehtinyt tapahtua.

– Silloin alussa en olisi uskonut kuinka nopeasti RMC:llä olisi miljardin euron tilauskirja. Mutta enpä olisi uskonut sitäkään, miten vaikeita aikoja on edessä. Koronaa, sotaa ja kasvukipuja. Edelleen kuitenkin uskon tähän juttuun. Telakalla on saatu uusi vaihde silmään, näkee Kaitila.

”Osaaminen on kaiken ydin”

Vuosi sitten aloittanut toimitusjohtaja Mika Nieminen sanoo nähneensä heti taloon tullessaan, mitä RMC kipeimmin tarvitsee.

– Osaaminen on kaiken ydin. Sen lisäämisen ja monipuolistamisen eteen alettiin tehdä töitä ensimmäisenä päivänä. Katsottiin laivanrakennuksen prosessi läpi ja kartoitettiin mitä on parannettava. Sitten käytiin henkilökohtaiset osaamiskeskustelut ja tehtiin suunnitelmat koulutuksesta. Tältä pohjalta ruvettiin rekrytoimaan osaajia, kertoo Nieminen.

Kuvassa RMC:n hallituksen puheenjohtaja vuorineuvos Stig Gustavson ja RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen asettivat onnenkolikot ensimmäisen monitoimikorvetin kölilohkon alle 11.4.2024.

RMC:n palkkalistoilla on nyt noin 300 henkilöä. Päivittäisen työn päätökset tehdään nyt ydinryhmissä, joihin kuuluvat kyseisen toiminnon syväosaajat. Samalla johtamista on viety avoimempaan suuntaan.

– Tavoitteena on, että tämä on paikka, jonne halutaan tulla töihin. Työpaikka, josta voi olla ylpeä, linjaa Nieminen.

”Tosi siistiä, kun näkee toteutuksen”

Kuusi vuotta RMC:llä ollut diplomi-insinööri Riina Raitila on tuntenut ylpeyttä työpaikastaan varsinkin silloin, kun kuulee varustamolta positiivista palautetta laivasta. On kiva sanoa, että tuossakin olin mukana.

Raitilan toimenkuva on laajempi kuin sisustussuunnittelijan tittelin perusteella arvaisi. Raitila suunnittelee muun muassa rakenteellista palosuojausta, pakotiejärjestelyjä ja ikkunoita – mutta silloin ei puhuta verhoista. Kyse on ikkunoiden teknisestä toteutuksesta.

– Tosi siistiä oli nähdä esimerkiksi se, kun Aurora Botnian suuret panoraamaikkunat nostettiin paikoilleen, kertoo Raitila.

”Työtoverit pitäneet talossa”

Laivanvarusteluasentaja Mika Juhela tuli Rauma-Repolan telakalle töihin kesällä 1986. Firman nimi haalarien selässä on vaihtunut moneen kertaan. RMC:tä hän on palvellut alusta saakka.

– Hienoa, että laivanrakennus jatkui Raumalla, eikä kaikki työ mene Aasiaan. Telakka antaa leivän aika monelle ihmiselle tällä seudulla. Näkee sen jo siitä, että parkkipaikka on täynnä.

Mikä on pitänyt miehen talossa kaikki nämä vuodet?

– Hyvät työtoverit varmaan. Onhan tässä vuosien mittaan kyselyjä muualle ollut. Se on kanssa mukavaa, että hommat muuttuvat koko ajan, kun jokainen laiva on erilainen. Saa käyttää päätään ja pysyy mielenkiinto, kertoo Juhela.

Kuvassa Mika Juhela (vas.) työkavereidensa Hannu Liimolan ja Mikko Mastosalon kanssa.

Uusia laivoja tarvitaan Eurooppaan

Myyntijohtaja Mika Laurilehdolle tähtihetkiä ovat olleet laivojen sopimukset ja luovutukset. Tuntuu hyvältä, kun kuulee tilaajien olevan tyytyväisiä ja Raumalla rakennuttujen alusten hyödyttävän varustamojen bisnestä.

– Laivanrakentajalle tämä on hieno työpaikka. Kehitetään osaamista ja tehdään uusinta uutta yhdessä eurooppalaisten laitevalmistajien ja operaattorien kanssa. Teknisistä haasteista ei ole pulaa. Se tekee työstä mielenkiintoista, sanoo Laurilehto.

RMC:n rakentamat laivat räätälöidään tilaajalleen. Esimerkiksi Wasalinen Aurora Botnia suunniteltiin juuri Vaasan ja Uumajan reitille.

– Sähköistyminen tulee lyhyille reiteille. Siitä opimme paljon Wasalinen projektissa.

Laurilehto tietää, että Pohjois-Euroopassa ja Välimerellä pitää uusia laivakalustoa. Ympäristötietoisuus kasvaa ja tulee uutta päästörajoja kiristävää lainsäädäntöä.

– Käyttövoima on iso kysymys. Halutaan käyttää sähkön lisäksi biopolttoaineita ja vedystä tehtäviä synteettisiä polttoaineita kuten ammoniakkia, metaania tai metanolia.