RMC perustettiin vuonna 2014, kun STX Finlandin toiminta loppui Raumalla. Yhtiö on moninkertaistanut liikevaihtonsa viime vuosina ja sen tilauskirja on nyt yli miljardi euroa. Nykyinen toimitusjohtaja VT Jyrki Heinimaa on ollut RMC:n johdossa vuodesta 2017 alkaen. RMC on kasvanut Heinimaan johdolla start-upista maailmanluokan laivanrakennusyhtiöksi, jolla on vahva osaaminen niin matkustaja-autolautoissa kuin viranomaisaluksissa. Nyt on Heinimaan mukaan aika siirtyä eteenpäin.

”Olemme tulleet valtavan matkan hyvin lyhyessä ajassa. Kun tulin toimitusjohtajaksi vuonna 2017 tavoitteenamme oli rakentaa RMC:stä varteenotettava kilpailija maailman telakoille ja siinä olemme onnistuneet. Esimerkiksi vuonna 2020 yhtiön kasvuvauhti oli yli 400 prosenttia. Tullessani mietin, että viisi vuotta saman laivan peräsimessä olisi hyvä aika ja nyt kun se alkaa olla täynnä, on tullut aika etsiä uusia haasteita. Olen erittäin kiitollinen RMC:lle, kaikille kollegoilleni, verkostokumppaneille ja asiakkaille mahdollisuudesta olla mukana rakentamassa maailmanluokan autolauttojen tekijää takaisin Raumalle. Nyt on kuitenkin sopiva hetki jättäytyä taka-alalle ja osallistua meriteollisuusverkoston rakentamiseen muissa rooleissa”, toteaa Jyrki Heinimaa.

RMC:n hallitus on nimittänyt väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi DI Mika Laurilehdon, joka vastaa myös suunnittelusta. Laurilehto tuli RMC:lle vuonna 2020. Sitä ennen hän toimi johtotehtävissä Saksassa MV Werften -telakalla ja Suomessa Deltamarin Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2005–2017.

Samalla myös Laivue2020-hankkeen johto uudistuu. Projektia johtanut RMC:n varatoimitusjohtaja Timo Suistio jää eläkkeelle syksyllä 2022. Laivue-hankkeen uudeksi projektijohtajaksi on nimitetty kommodori evp Timo Ståhlhammar, joka on toiminut RMC:llä vuodesta 2016 hankkeen taistelujärjestelmistä vastaavana projektipäällikkönä. Ennen sitä Stålhammar oli Suomen puolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa. Suistio jatkaa eläköitymiseensä asti Laivue-hankkeen ja myyntiprojektien tukena Senior Advisor -roolissa.

Kotimainen omistus ja vahva osaaminen arktisessa laivanrakennuksessa RMC:n kivijalat

RMC on kokoluokassaan ainoa kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva yhtiö, mikä mahdollistaa päätösten ja työllisyyden pysymisen Suomessa. RMC on erikoistunut jäänmurtajien, matkustaja-autolauttojen sekä puolustusvoimien ja viranomaisten tarvitsemien alusten kehittämiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon. Yhtiöllä on korkean tason osaamista arktisessa laivanrakennuksessa, johon Suomen meriteollisuuden osaaminen ja kilpailukyky nojaavat vahvasti.

RMC:n strategia pohjaa verkottuneeseen toimintamalliin. Yhtiössä työskentelee yli 200 laivanrakennuksen asiantuntijaa, jotka johtavat yhteistyötä projektien toteutuksesta vastaavien kymmenien kumppaniyritysten kanssa.

Tällä hetkellä RMC:llä on rakenteilla Tallinkin uusi matkustaja-autolautta. Lisäksi Rauman telakalla on aloitettu kahden Spirit of Tasmania -yhtiön tilaaman matkustaja-autolautan rakentaminen Australian ja Tasmanian väliselle reitille.

Yhtiö on myös aloittamassa Merivoimien Laivue2020-hankkeen korvettien rakennustöitä. Sitä varten Rauman telakalle on parhaillaan nousemassa 26 miljoonan euron monitoimihalli, jossa alukset voidaan rakentaa sisätiloissa. Halli on merkittävä satsaus myös muihin tulevaisuuden projekteihin.

“Nyt on hyvä aika katsoa yhtiön uutta vaihetta tuorein silmin. RMC on ottanut paikkansa suomalaisena telakkana maailman telakoiden joukossa. Haluamme kiittää Jyrki Heinimaata merkittävästä panoksesta RMC:n kasvattamisessa. Hänen ansiostaan tilauskanta ulottuu jo vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka”, RMC:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini kiittelee.

Raumalla juhlistettiin maanantaina 28. helmikuuta 2022 jälleen uuden matkustaja-autolautan tuotannon aloitusta, kun Australian ja Tasmanian väliä tulevaisuudessa liikennöivän Spirit of Tasmania IV:n rakennustyöt käynnistettiin telakalla perinteisellä steel cutting -seremonialla. Vaikka tuleva kohdereitti ja rakentava telakka sijaitsevat eri puolilla maailmaa, luottamusta ja yhteistyötä on rakennettu jo pitkään.

”RMC:llä ja Spirit of Tasmanialla on jo pitkä historia, vaikka laivojen rakentaminen konkreettisesti aloitettiinkin vasta tänään. Muun muassa maailmanlaajuinen pandemia sotki jo kertaalleen sovitut suunnitelmat, mutta sopimus aluksista allekirjoitettiin uudelleen vuonna 2021. Olemme erityisen iloisia, kun yli vuosikymmenen kestänyt yhteinen matkamme on tänään viimein käsin kosketeltavissa. Haluankin kiittää Spirit of Tasmaniaa luottamuksesta raumalaista laivanrakennustaitoa kohtaan”, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa iloitsee.

Raumalla rakennetaan kaksi samanlaista Spirit of Tasmania -alusta. Valmistuessaan ne ovat eteläisimpiä pelkästään LNG:llä liikennöitäviä aluksia. Aluksissa on kaksoispolttoaineratkaisu, joten tarvittaessa sitä pystytään operoimaan myös muilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Alusten tilaaja Spirit of Tasmania (TT-Line Company) on merkittävä tekijä Australian ja Tasmanian välisessä meriliikenteessä. Tällä hetkellä Spirit of Tasmania -nimiset alukset kuljettavat vuosittain 450 000 matkustajaa. Uudet alukset tulevat liikennöimään erittäin haastavalla avomerireitillä Bassinsalmessa Australian Victorian osavaltiossa sijaitsevan Geelongin ja Tasmanian osavaltion Devonportin välillä. Alukset on suunniteltu varta vasten kyseiselle reitille.

Matkustajia aluksille mahtuu 1 800, ja niiden bruttovetoisuus on noin 48 000 tonnia. Uudet alukset korvaavat niin ikään Suomessa 1990-luvulla rakennetut sisaraluksensa. Ensimmäinen aluksista valmistuu vuoden 2023 lopulla ja toinen vuoden 2024 lopulla.

”Tämä on merkittävä hetki Tasmanialle ja Tasmanian taloudelle. Valmiin aluksen saapumishetki vuoden 2023 lopulla aloittaa uuden aikakauden Bassin salmen ylittävässä matkustaja- ja rahtiliikenteessä”, Spirit of Tasmanian toimitusjohtaja Bernard Dwyer sanoo.

”Vaikka uudet alukset ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin nyt liikenteessä olevat Spirit of Tasmaniat, niiden matkustaja-, auto- ja lastikapasiteetti on huomattavasti isompi.”

Raumalle kahden aluksen suunnittelu ja rakentaminen tietää töitä 3 500 henkilötyövuoden verran. Aluksia rakennetaan samaan aikaan, kun telakalla viimeistellään Tallinkin uutta matkustaja-autolauttaa ja rakennetaan myös puolustusvoimien uusia Laivue2020-korvetteja.

Rauma Marine Constructions valmistautuu parhaillaan Laivue 2020 -hankkeen alusten rakentamiseen. Telakalla muurattiin tiistaina 15. helmikuuta peruskivi uuteen monitoimihalliin, jossa Merivoimien alukset tullaan rakentamaan. Hallin rakennustyöt aloitettiin jo vuoden 2021 puolella. Työt ovat edenneet rivakasti ja aikataulussaan. Halli on keskeisessä roolissa Suomen meripuolustuksen kannalta oleellisten neljän monitoimikorvetin rakentamisessa.

”Halli takaa sen, että pystymme rakentamaan alukset täysin sisätiloissa ja ulkopuolisilta katseilta suojassa. Kyse on sekä Rauman telakan että Suomen kannalta erittäin tärkeästä projektista ja haluamme taata rakennustöiden turvallisuuden kaikin mahdollisin keinoin. Raumalla on rakennettu lähestulkoon kaikki Suomen suuret sotalaivat, joten on hienoa, että tämä työ saa jatkoa Laivue 2020 -hankkeen myötä”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Yhteistyö kaupungin kanssa elintärkeää

Hallin rakennuttaa Rauman kaupungin ja RMC:n yhdessä omistama kiinteistöyhtiö. Kaupungin osuus yhtiöstä on 80 prosenttia. Telakkayhtiö on hallin pitkäaikainen vuokralainen. Pääurakoitsijana projektissa toimii SRV.

Halli tulee olemaan valmistuessaan 186 metriä pitkä, 44 metriä leveä ja 32 metriä korkea. Kokonaistilavuudeltaan yli 226 000 kuution halli tulee olemaan yksi Rauman suurimmista teollisuusrakennuksista. Hallin kokonaiskustannus on noin 26 miljoonaa euroa.

”Rauman kaupungin osallistuminen monitoimihallihankkeeseen on osoitus kaupungin pitkäjänteisestä sitoutumisesta telakka-alueen kehittämiseen. Kaupunki haluaa esimerkillään rohkaista yhä uusien investointien tekemiseen telakka-alueelle ja sille sijoittuneiden toimijoiden toimintaedellytysten parantamiseen. Meriteollisuus ja erityisesti RMC:n laivanrakennus ovat merkittävä osa Rauman kaupungin ja raumalaisten identiteettiä – osallisuus tuo mukanaan erityistä ylpeyttä jokaisesta telakalta valmistuneesta aluksesta”, Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela hehkuttaa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että hedelmällinen yhteistyö Rauman kaupungin kanssa mahdollistaa hallin rakentamisen ja sen pitkäaikaisen käytön RMC:lle. Halli takaa töitä Raumalle ja telakalle vuoksiksi eteenpäin. Pelkästään Laivue 2020 -hankkeen alusten työllistävä vaikutus on 3 600 henkilötyövuotta, ja sen jälkeenkin halli mahdollistaa erilaisten viranomaisalusten ja muiden merkittävien alusten rakentamisen Raumalla”, Jyrki Heinimaa toteaa.

”On ilo olla mukana toteuttamassa suomalaista laivanrakennusta merkittävästi edistävää hanketta. Hanke toteutetaan elinkaariviisaasti energiatehokkuus ja tulevaisuuden monipuoliset käyttötarpeet sekä käyttäjän vaatimukset ja kokonaistaloudellisuus huomioiden. Tiiviissä yhteistyössä toteutettava hanke takaa onnistuneen lopputuloksen”, toteaa SRV:n aluejohtaja Lari Mallius.

Miljardin euron tilauskanta takaa investoinnit tulevaan

Kokonaan kotimaisessa omistuksessa olevan RMC:n tilauskanta on kasvanut viime vuosina merkittävästi, yli miljardiin euroon. Raumalla on pitkä historia viranomaisalusten rakentamisessa, mutta telakalla on rakennettu viime vuosina myös useita teknologista edelläkävijyyttä osoittavia kaupallisia aluksia, kuten syksyllä Vaasa-Uumaja-välillä aloittanut, kansainvälisesti palkittu matkustaja-autolautta.

RMC kehittää toimintaansa jatkuvasti ja investoi telakan kehittämiseen edelleen. Hallin lisäksi RMC on tehnyt merkittäviä investointeja esimerkiksi terästuotantoon Laivue 2020 -hanketta varten, ja terästyöt hankkeen alusten prototyyppilohkon parissa ovat jo käynnissä. Telakalla onkin edessään työntäynteinen kevät, sillä meneillään ovat myös Tallinkin uuden matkustaja-autolautan viimeistelytyöt. Tämän lisäksi telakalla aloitetaan maaliskuussa tasmanialaiselle TT-Linelle rakennettavien alusten tuotanto.

Mika Laurilehto, myyntijohtaja, Rauma Marine Constructions

Koko meriteollisuus on tällä hetkellä valtavan haasteen äärellä: miten täyttää tulevaisuudessa kiristyvän päästösääntelyn vaatimukset ja vastata samalla sekä rahdinantajien että asiakkaiden kasvavaan ympäristötietoisuuteen? Entä miten tehdä tämä kaikki niin, että se on liiketoiminnallisesti kannattavaa? Nämä ovat polttavia kysymyksiä erityisesti varustamoille ja sitä kautta myös meille laivanrakentajille.

Ratkaisuja merenkulun päästöjen vähentämiseen on saatavilla jo nyt. Sen osoitti viisihenkinen opiskelijajoukkueemme, joka voitti viime viikolla SeaFocus Internationalin järjestämän Intelligence Hunt -kilpailun.

RMC:n toimeksiannosta tekemässään tutkimuksessa opiskelijat ideoivat lähimerenkulun kasvihuonekaasujen vähentämiseen konkreettisen ratkaisun, josta voivat hyötyä kaikki meriteollisuuden toimijat.

Päästötön alus maksaa itsensä takaisin alle yhdeksässä vuodessa

Tutkimuksessaan opiskelijat selvittivät, mitä vaatimuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvä sääntely asettaa varustamoille ja mikä olisi käyttökelpoisin ratkaisu vaatimuksien täyttämiseen. Tavoitteena oli kokonaisuus: alus, reitti, polttoaine ja voimanlähde.

Opiskelijoiden esittämä ratkaisu on Saimaan ja Pietarin väliä ympärivuotisesti liikennöivä alus, joka kuljettaa sekä matkustajia että rahtia. Reitillä on kysyntää uusille logistisille ratkaisuille ja sillä on kasvupotentiaalia erityisesti Suomen ja Venäjän välisen puukaupan lisääntyessä.

Jo nyt saatavilla olevaa teknologiaa hyödyntävä alus olisi käytännössä päästötön: se käyttää voimanlähteenään kahta sähkömoottoria, joille tuotetaan virtaa viidellä vedyllä toimivalla polttokennolla tai vaihtoehtoisesti akuilla. Lisäksi aluksen yleisjärjestely on suunniteltu kuljetusmäärien optimoimiseksi niin, että tavaraa ja ihmisiä voidaan kuljettaa enemmän kuluttamalla vähemmän energiaa.

Opiskelijoiden tekemän laskelman mukaan aluksen takaisinmaksuaika on alle yhdeksän vuotta.

Päästöjen vähentämisen suurin haaste ei ole teknologia

Meriteollisuuden kansainvälisistä huippuasiantuntijoista koostunut tuomaristo piti opiskelijoiden työtä ansiokkaana – eikä suotta. Heidän tutkimuksensa osoittaa, että varustamojen on mahdollista täyttää päästösääntelyn vaatimukset kannattavasti jo nyt.

Opiskelijoiden esittämän ratkaisun keskeinen vahvuus on ratkaisun monistettavuus.

Vaihtoehtoisiin hiilineutraaleihin polttoaineisiin liittyvissä keskusteluissa varustamot nostavat väistämättä esiin riittämättömän jakeluverkoston. Energiayhtiöiden ongelmana puolestaan on liian vähäinen kysyntä. Tämän yhtälön tasapainottavat paikallisesti lyhyillä säännöllisillä reiteillä ja rannikkovesillä liikennöivät alukset, jollaisen opiskelijatkin suunnittelivat: ne luovat kysynnän ja tekevät energiantuotantoinvestoinneista kannattavia – paikallisia toimijoita suosien missä päin maailmaa tahansa.

Polttoaineratkaisu ei yksinään tee ratkaisusta kannattavaa, sillä itse esitetty alus ei ole sellaisenaan monistettavissa. Jokainen alus on räätälöitävä suunnittelu- ja rakennusvaiheessa optimaaliseksi juuri sen liikennöimälle reiteille. Tätä varten tarvitaan laivanrakennuksen huippuammattilaisia, jotka kokoavat yhteistyökumppaniensa kehittämät innovatiiviset ratkaisut yhteen ja mahdollistavat niiden hyödyntämisen käytännössä.

Opiskelijat eivät esittäneet korkealentoisia näkemyksiä vaan realistisen kokonaisratkaisun, joka on toteutettavissa jo tänään. Kukaan ei kuitenkaan pysty siihen yksin.

Voimme kaikki oppia jotakin kansainvälisen opiskelijatiimimme työskentelystä: merenkulun päästöjen merkittävään vähentämiseen tarvittava teknologia on jo olemassa – nyt tarvitaan yrityksien ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä yli maantieteellisten ja toimialarajojen.

Mika Laurilehto, CSO, Rauma Marine Constructions

Merparten av Finlands och Sveriges isbrytare är oundvikligen på väg att bli föråldrade. De är för få, för små och utsläppen från dem är för stora. Därför har länderna inlett ett gemensamt koncept planeringsprojekt för den nya generationen isbrytare. Även om man inte ännu fattat några anskaffningsbeslut för isbrytarna har det svenska Sjöfartsverket redan gjort en preliminär förfrågan om RMC:s intresse för att bygga dem.

Vad gäller import och export är Finland en ö för vilken sjötransporterna är livsviktiga. År 2020 skedde över 83 procent av exporten och importen sjövägen. Det mest betydelsefulla exportlandet är vårt västra grannland, Sverige, dit 5,2 av de 6,3 exporterade ton gods transporterades med fartyg. Det är uppenbart att sjörutterna i Östersjöområdet bör hållas öppna också under årets kallaste månader. De nuvarande isbrytarna räcker dock i framtiden inte till för det.

Det finns höga förväntningar på prestandan och miljövänligheten för den nya generationens isbrytare. Utsläppen bör vara 70 procent mindre än utsläppen från isbrytarna i Urho- och Atle-klassen. De ska kunna bryta upp en farled som är hela 32 meter bred och hålla för användning i upp till 50 år i alltmer krävande förhållanden.

Av varvet som bygger isbrytarna krävs kunskap om arktisk fartygskonstruktion och förmåga att ta i bruk nya tekniska innovationer så att fartygens isbrytarförmåga ökar även om deras utsläpp minskar till en bråkdel av de nuvarande utsläppen. Tidigare erfarenhet av offentlig upphandling har också en stor betydelse: kännedom om processen och förberedelserna som hör till den underlättar samarbetet mellan beställaren och varvet.

RMC:s kärnkompetens är arktiska fartyg och utsläppssnål teknologi

Fartygen som RMC bygger är inte serieproduktion. De är tekniskt avancerade och högklassiga produkter som  skräddarsys till att uppfylla beställarens behov. Då det gäller teknologiutveckling och framtida innovationer har RMC ett nära samarbete med universitet, högskolor, utrustningsleverantörer och andra samarbetsparter.

Den kompetensen kommer att ha en nyckelroll då man bygger den nya generationen isbrytare.

RMC har en betydande erfarenhet av fartyg byggda för krävande förhållanden. RMC som från år 2014 har drivit varvet i Raumo, har under sju års tid bland annat uppgraderat isbrytaren Otsos operativa kapacitet, förlängt, grundrenoverat och moderniserat forskningsfartyget Aranda och själv byggt två bil- och passagerarfärjor: år 2018 överläts Hammershus och år 2021 överläts Aurora Botnia. Den omfattande orderboken vittnar om branschens förtroende för RMC:s kompetens. Som bäst byggs Tallinks nya bil- och passagerarfärja MyStar och i planeringsskedet är två bil- och passagerarfärjor till Tasmanien och fyra flerfunktionskorvetter för finska Marinen vilka ska kunna operera i väder-, sjö- och isförhållanden året om.

En stor del av varvets nuvarande medarbetare har länge arbetat inom de varvsbolag, som tidigare fungerat vid varvet i Raumo. Bolagen som under åren 1992–2014 drivit varvet i Raumo har sammanlagt byggt över 30 kommersiella fartyg. Utöver dem har man i Raumo byggt och reparerat nästan alla Finlands statliga multifunktions-isbrytare, stora bevakningsfartyg och Marinens fartyg.

Energilösningarna måste fungera även i framtiden

En betydande utmaning då det gäller de nya isbrytarna är deras långa livscykel. Under femtio års tid kommer energifrågorna och utsläppskraven att skärpas och det är svårt att förutse hur. Att man uppnår utsläppsmålen förutsätter ändå att man nu fattar de rätta besluten.

För tillfället anses biobaserade bränslen och batteriteknologi höra till de mest potentiella lösningarna för den närmaste framtiden. Dessa används också av den nyligen färdigställda Aurora Botnia: fartyget kan förutom el och flytande naturgas (LNG) utnyttja lokalt producerad biogas (LBG) eller syntetiskt metan (SNG) som framställts med förnybar energi. Utsläppen från fartyget har beräknats vara 50 procent mindre än från dess föregångare byggd år 1981.

Även om framtidens bränsle, energibärare, ännu inte är kristallklart så finns framtiden för fartyg som trafikerar korta rutter och i kustvatten i bränslen som kan produceras och användas lokalt. Den nya generationen fartyg– om de så är färjor Tasmanien eller isbrytare – skapar en lokal efterfrågan som gör investeringar i förnybar energiproduktion lönsamma och håller kassaflödet kring hemmavattnen. Samtidigt minskar också behovet av att transportera fossila bränslen betydligt.

Isbrytarna har vad som krävs för att utveckla den nya teknologin till ett spetsprojekt

Offentlig upphandling har alltid varit spjutspetsen inom industriell utveckling och framgång. Även upphandlingen av isbrytare erbjuder en möjlighet till nya teknologilösningar och utveckling av de marina industriklustren i våra länder.

Finlands och Sveriges gemensamma upphandling skulle återge industriklustrens arktiska kompetens dess globalt ledande ställning och trygga den nationella försörjningen för handel som sker sjövägen. All den kompetens och teknologi som krävs finns redan i Norden.

Innan man kan bygga något krävs dock ett samarbete mellan regeringarna, beslutsfattarna, och konstruktiva beslut. Det skulle säkerställa att projektet förverkligas kostnadseffektivt och samtidigt främja miljövänlig sjöfart.

Mika Laurilehto, myyntijohtaja, Rauma Marine Constructions

Valtaosa Suomen ja Ruotsin jäänmurtajista on auttamatta vanhentumassa. Niitä on liian vähän, ne ovat liian pieniä ja niiden päästöt ovat liian suuret. Tämän takia valtioilla on käynnissä yhteinen suunnitteluhanke uuden sukupolven jäänmurtajien rakentamiseksi. Vaikka rakentamispäätöstä murtajista ei ole vielä tehty, on Ruotsin merenkulkulaitos jo tiedustellut alustavasti RMC:n kiinnostusta murtajien rakentamiseen.

Tuonnin ja viennin suhteen Suomi on saari, jolle merireitit ovat elintärkeitä. Vuonna 2020 yli 83 prosenttia viennistä ja tuonnista kulki meriteitse. Merkittävin vientimaa oli länsinaapurimme Ruotsi, jonne viedystä 6,3 miljoonasta tonnista 5,2 kulki laivoilla. On selvää, että Itämeren alueen merireittien tulee pysyä auki myös vuoden kylmimpinä kuukausina. Nykyiset jäänmurtajat eivät tähän enää tulevaisuudessa riitä.

Uuden sukupolven jäänmurtajien suorituskyvylle ja ympäristöystävällisyydelle on suuret odotukset. Niiden päästöjen tulee olla 70 prosenttia Urho- ja Atle-luokkien jäänmurtajia pienemmät, niiden tulee avata jopa 32 metrin levyistä ränniä ja kestää käytössä jopa 50 vuotta entistä vaativammissa olosuhteissa.

Murtajat rakentavalta telakalta vaaditaan osaamista arktisessa laivanrakennuksessa ja kykyä ottaa käyttöön uusia teknisiä innovaatioita siten, että alusten jäänmurtokyvykkyys kasvaa, vaikka niiden päästöt vähenevät murto-osaan entisestä. Suuri merkitys on myös aiemmista julkisista hankinnoista kerrytetyllä kokemuksella: prosessin ja siihen liittyvän valmistelun tuntemus helpottaa tilaajan ja rakentajan välistä yhteistyötä.

RMC:n ydinosaamista ovat arktiset alukset ja vähänpäästöinen teknologia

RMC:n rakentamat alukset eivät ole sarjatuotantoa. Ne ovat teknisesti kehittyneitä huipputason tuotteita, jotka pitää pystyä räätälöimään tilaajan tarpeisiin. Teknologisissa kehitysprojekteissa ja tulevaisuuden innovaatioissa RMC tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, laitetoimittajien ja muiden yhteistyökumppaniensa kanssa.

Tällainen osaaminen tulee olemaan avainasemassa uuden sukupolven jäänmurtajien rakentamisessa.

RMC:llä on merkittävä kokemus haastaviin sääolosuhteisiin rakennetuista aluksista. Vuodesta 2014 Rauman telakkaa operoinut RMC on seitsemän vuoden aikana muun muassa parantanut jäänmurtaja Otson operointikykyä, pidentänyt, peruskorjannut ja modernisoinut tutkimusalus Arandan ja rakentanut kaksi matkustaja-autolauttaa: vuonna 2018 luovutetun Hammershusin ja vuonna 2021 luovutetun Aurora Botnian. Alan luottamuksesta RMC:n osaamiseen kertoo vahva tilauskirja. Parhaillaan rakenteilla on Tallinkin uusi matkustaja-autolautta MyStar ja suunnitteluvaiheessa kaksi matkustaja-autolauttaa Tasmaniaan sekä neljä ympärivuotisissa sää- ja jääolosuhteissa toimimaan kykenevää monitoimikorvettia Merivoimille.

Telakan nykyisestä henkilöstöstä iso osa on tehnyt pitkän uran aiemmissa Raumalla toimineissa telakkayhtiöissä. Rauman telakalla vuosina 1992–2014 toimineet eri telakkayhtiöt ovat rakentaneet yhteensä yli 30 kaupallista alusta. Niiden lisäksi Raumalla on rakennettu ja huollettu lähes kaikki Suomen valtion monitoimimurtajat, suuret vartioalukset ja sotalaivat.

Käyttövoiman pitää toimia myös tulevaisuudessa

Merkittävä haaste uusissa murtajissa on niiden pitkä elinkaari. Viidenkymmenen vuoden aikana käyttövoima- ja päästökysymykset tulevat muuttumaan ja muutoksen ennakoiminen on vaikeaa. Päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin päätöksien tekemistä nyt.

Tällä hetkellä potentiaalisimpana lähitulevaisuuden ratkaisuna pidetään biopohjaisia polttoaineita ja akkuteknologiaa. Näitä käyttää myös hiljattain valmistunut Aurora Botnia: se pystyy hyödyntämään sähkön ja nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi paikallisesti tuotettua biokaasua (LBG) tai uusiutuvalla energialla tuotettua synteettistä metaania (SNG). Alus on luokassaan maailman ympäristöystävällisin, ja sen päästöjen on laskettu olevan 50 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1981 rakennetun edeltäjänsä.

Vaikka tulevaisuuden polttoaine ei ole vielä kiveen kirjoitettu, on lyhyillä reiteillä ja rannikkovesillä liikennöivien alusten tulevaisuus paikallisesti tuotettavissa ja käytettävissä polttoaineissa. Uuden sukupolven alukset – olivat ne sitten Tasmanian-lauttoja tai jäänmurtajia – luovat paikallisen kysynnän, joka tekee energiantuotantoon tehtävistä investoinneista kannattavia ja pitää liikkuvan rahavirran kotivesillä. Samalla myös fossiilisen energian kuljettamisen tarve vähenee merkittävästi.

Murtajissa on ainekset uuden teknologian kehittämisen kärkihankkeeksi

Julkiset hankinnat ovat aina olleet teollisen menestyksen keihäänkärkiä. Myös jäänmurtajahankinta tarjoaa mahdollisuuden uusien teknologisten ratkaisujen ja meriteollisuusklusterin kehittämiseen.

Suomen ja Ruotsin yhteistyönä toteutettu hankinta palauttaisi meriklusterien arktisen osaamisen globaaliin johtoasemaan ja turvaisi kansallisen huoltovarmuuden meriteitse tapahtuvan kaupan osalta. Kaikki tarvittava osaaminen ja teknologia löytyy jo Pohjoismaista.

Ennen rakentamista tarvitaan kuitenkin hallitusten yhteistyötä ja ripeitä päätöksiä. Tämä varmistaisi sen, että hanke voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja samalla edistää ympäristöystävällistä merenkulkua.

Rauma Marine Constructionsin (RMC) telakalla Raumalla syyskuun puolivälissä alkanut tartuntarypäs on saatu hallintaan. Rypäs havaittiin telakkayhtiön omissa satunnaistestauksissa aikaisessa vaiheessa, ja koronatilanne on saatu rauhoitettua alle kuukaudessa. Aluehallintovirasto on määrännyt Rauman kaupungin järjestämään telakalla pakolliset terveystarkastukset, joihin liittyvät toimenpiteet tarkentuvat lähiaikoina.

Rauman telakan syksyn tartuntaryppään ensimmäiset tartunnat todettiin RMC:n omissa oireettomien henkilöiden satunnaistesteissä 17.9. RMC laajensi yhteistyössä tartuntatautiviranomaisten kanssa satunnaistestaamista välittömästi tartunnan saaneiden kanssa työskennelleisiin henkilöihin, jotka pystyttiin yhtiön turvallisuussuunnitelman mukaisen tiimiajattelun ansiosta kartoittamaan nopeasti.

Seuraavien päivien aikana RMC:n teettämissä testeissä todettiin lisää tartuntoja, joiden myötä RMC ja Rauman kaupungin terveysviranomaiset päättivät suorittaa laajoja lisätestauksia kaikille rakenteilla olevan laivan parissa työskenteleville. Testejä tehtiin lähes 1 000, ja osa henkilöistä testattiin kahteen tai useampaan kertaan. Myös rokotetut testattiin.

Koronatilanne alkoi rauhoittua viime viikolla, josta lähtien RMC on jatkanut jo keväällä aloitettuja satunnaistestauksia. Tilanne on pysynyt telakalla rauhallisena: tämän viikon noin sadan satunnaistestin joukosta ei ole havaittu uusia tartuntoja.

Viimeisen viikon aikana on todettu 4 tartuntaa karanteenissa olevilla henkilöillä, joten yhteensä tartuntoja on todettu 17.9. alkaen 217.

Aluehallintoviraston määräyksen käytännön vaikutukset täsmentyvät lähiaikoina

Aluehallintovirastot ovat viime viikkoina määränneet pakolliset terveystarkastukset useille telakoille. Lounais-Suomen aluehallintovirasto velvoitti 13.10. Rauman kaupungin järjestämään pakolliset terveystarkastukset RMC:n, sen tytäryhtiöiden ja sen alihankkijoiden työmaihin kuuluvilla työpaikoilla.

Avin mukaan Rauman telakalla on jo tehty oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joilla on pystytty vaikuttamaan tautitilanteeseen. Päätöksen tarkoitus on aluehallintoviraston mukaan tukea myönteistä kehitystä.

RMC:n operatiivinen johtaja Ville Laaksonen pitää viimeviikkoista päätöstä loogisena vallitsevassa tilanteessa.

”Korona on viime viikkoina leimahtanut useissa maissa ja siten myös Suomen isoilla telakoilla, joten tarve yhtenäisille linjauksille on selkeä. On kuitenkin hienoa huomata, että myös aluehallintovirastossa on noteerattu RMC:llä keväästä asti käytössä olleet tiukat koronatoimet ja niiden ansiosta kuukausia ennen syksyn rypästä rauhallisena pysynyt koronatilanne.”

Laaksosen mukaan määräyksen tarkat käytännön vaikutukset eivät vielä ole täysin selvillä, mutta suuntaviivat ovat jo olemassa.

”Aluehallintovirasto on antanut määräyksen Rauman kaupungille, joten jatkamme asian edistämistä tiiviissä yhteistyössä heidän ja terveysviranomaisten kanssa. Suunnitteilla ovat muun muassa testaamisen laajentaminen entisestään sekä täyden rokotussarjan edellyttäminen uusilta työntekijöiltä. Jatkamme myös matalan kynnyksen rokotustilaisuuksien järjestämistä telakalla yhdessä Rauman kaupungin kanssa.”

Rauma Marine Constructionsin (RMC) telakalla on saatu päätökseen syksyn tartuntaryppääseen liittyvät laajennetut koronatestaukset. Uusia tartuntoja on todettu kuluneen viikon aikana 4 ja 17.9. lähtien yhteensä 213. RMC jatkaa ensi viikolla keväästä asti tekemiään satunnaistestauksia ja pitää myös muut kattavat koronatoimet voimassa.

Koronatilanne on rauhoittumassa Rauman telakalla tänään päätökseen saatujen laajojen testauksien myötä.

RMC, telakan verkostoyritykset ja Rauman terveysviranomaiset ovat tällä viikolla testauttaneet noin 350 rakenteilla olevan laivan parissa työskentelevää henkilöä. Viime viikolla testattuja oli noin 430, toissaviikolla noin 540.

Uusia tartuntoja löytyi tämän viikon testauksissa 4. Yhteensä tartuntoja on 17.9. alkaen todettu 213. Telakan ulkopuolisia jatkotartuntoja on todettu ryppään aikana erittäin vähän.

Ensi viikosta alkaen Rauman telakalla jatketaan RMC:n ja terveysviranomaisten yhteisellä päätöksellä jo kuluvan vuoden keväällä aloitettuja satunnaistestauksia. Myös muut keväällä käyttöön otetut tiukennetut turvallisuustoimenpiteet pysyvät käytössä edelleen.

”Keväästä asti teettämiemme satunnaistestien jatkaminen on nyt äärimmäisen tärkeää, sillä niiden avulla pystyimme havaitsemaan syksyn ryppään aikaisessa vaiheessa. Satunnaistestit, muut kattavat koronatoimet ja ensiluokkainen yhteistyö Rauman kaupungin terveysviranomaisten kanssa mahdollistivat laajan epidemian taltuttamisen alle kuukaudessa”, kertoo Rauma Marine Constructionsin varatoimitusjohtaja ja koronaohjausryhmän puheenjohtaja Timo Suistio.

Koronaa torjutaan testeillä, tiimiajattelulla ja maskeilla

RMC:n telakalla on ollut koronaviruspandemian alusta alkaen käytössä laajat turvatoimet koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Helmikuussa ilmenneen tartuntaryppään myötä yhtiö otti käyttöön tiukennetun turvallisuussuunnitelman.

Suoraan ulkomailta töihin tulevilta henkilöiltä edellytetään negatiivista koronatestitulosta, joka on otettu aikaisintaan 72 tuntia Suomeen tulon jälkeen. Ilman negatiivista testitulosta ei pääse telakka-alueelle.

Oireellisia henkilöitä ei päästetä telakka-alueelle vaan heidät ohjataan suoraan työterveyshuoltoon. Oireettomille telakalla työskenteleville tehdään viikoittain satunnaistestejä, joita on tehty keväästä lähtien yli 3 000.

Telakalla työskentelevät toimivat majoituksessa, työmatkoilla, töissä ja tauoilla tiimeinä, jolloin mahdolliset altistumiset voidaan tartuntatapauksissa selvittää nopeasti. Altistuneiden henkilöiden on käytävä karanteenin toiseksi viimeisenä päivänä uudelleen koronatestissä, ja töihin voi palata vasta negatiivisen tuloksen saatuaan.

Rakenteilla olevassa laivassa ja muissa telakka-alueen sisätiloissa on käytettävä maskia, jonka käyttöä valvotaan. Kaikkialla telakka-alueella on mahdollisuus pestä ja desinfioida kädet säännöllisesti.

Rauma Marine Constructions (RMC) rakentaa Laivue 2020 -hankkeessa neljä monitoimikorvettia Merivoimille. Alukset rakennetaan turvallisuussyistä sisätiloissa, viranomaisalusten rakentamiseen optimoidussa monitoimihallissa. Sopimus hallin rakennustöistä allekirjoitettiin tänään ja rakentamaan päästään marraskuussa.

Valmistautuminen Laivue 2020 -hankkeen rakennusvaiheeseen etenee kovaa vauhtia RMC:n telakalla Raumalla. Yhtiö on tänään allekirjoittanut projektinjohtourakoitsija SRV:n kanssa sopimuksen Rauman telakalle toteutettavasta monitoimihallista.

Sopimuksen osapuolina ovat SRV ja perustettava kiinteistöyhtiö, jonka omistavat RMC ja Rauman kaupunki. RMC on allekirjoittanut sopimuksen perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun.

Monitoimihallihanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 26 miljoonaa euroa. SRV:n osuus urakasta on noin 19 miljoonaa euroa.

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaan mukaan monitoimihallin rakentamisesta tehty sopimus on merkittävä konkreettinen askel yhtiön ja Puolustusvoimien yhteisessä hankkeessa.

”Korvettien terästöiden vaatiman mittatarkkuuden saavuttamiseksi olemme jo aiemmin tehneet investointeja hitsausteknologiaan. Monitoimihalli on meille investointina erityisen tärkeä, sillä sen valmistumisen myötä pääsemme etenemään myös itse alusten rakennusvaiheeseen. Uusi halli on optimoitu viranomaisaluksien rakentamista varten, mikä on osoitus sitoutumisestamme Suomen meripuolustukselle ja huoltovarmuudelle tärkeään Laivue 2020 -hankkeeseen.”

Myös SRV:n aluejohtaja Lari Mallius odottaa tulevaa yhteistyötä.

”Tuomme osaamisemme tähän suomalaista laivanrakennusta merkittävästi edistävään hankkeeseen, jossa huomioidaan jo rakennusvaiheessa rakennuksen tulevan monipuolisen käytön ja kustannusten optimoinnin vaatimukset käyttäjän kannalta. Tiiviissä yhteistyössä toteutettava hanke takaa onnistuneen lopputuloksen.”

Monitoimihallin rakennustyöt alkavat jo ensi kuussa, ja uusi halli on valmis vuoden 2022 lopussa. Laivue 2020 -hankkeen terästuotanto alkaa vuonna 2022, ja rakennustyöt siirtyvät uuteen monitoimihalliin vuoden 2023 aikana.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan halli tulee valmistuessaan olemaan runsaat 180 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja 30 metriä korkea.

Mahdollisuuksien mukaan monitoimihallia voidaan hyödyntää myös matkustaja-autolauttojen lohkojen rakentamiseen.

Toissa viikolla ilmenneiden koronatartuntojen myötä RMC, telakan verkostoyritykset ja Rauman terveysviranomaiset ovat tällä viikolla yhteistyössä testauttaneet noin 430 rakenteilla olevan laivan parissa työskentelevää henkilöä. Viime viikolla testattiin noin 540 henkilöä.

Tartuntoja on 17.9. alkaen löytynyt yhteensä 194.

Yhden verkostoyrityksen yhteyshenkilöitä ei ole tavoitettu tartunnanjäljityksessä, minkä vuoksi RMC evää yritykseltä toistaiseksi pääsyn telakka-alueelle ja viranomaiset asettavat kaikki yrityksen työntekijät karanteeniin.

Testaukset jatkuvat ensi viikolla 11. ja 12. lokakuuta

Varotoimenpiteenä testauksia jatketaan ensi viikon maanantaina ja tiistaina, jolloin testataan ne laivan parissa työskentelevät, jotka eivät ole eristyksessä tai karanteenissa. Karanteenista vapautumassa olevat testataan karanteenin toiseksi viimeisenä päivänä uudelleen, ja töihin voi palata negatiivisen testituloksen myötä.

”Tartuntarypäs pystyttiin havaitsemaan satunnaistestauksissamme jo varhaisessa vaiheessa, minkä myötä olemme pystyneet reagoimaan nopeasti pääosin hyvässä yhteistyössä verkostoyrityksien ja terveysviranomaisten kanssa. Olemme valmiita teettämään laajennettuja testauksia niin kauan kuin tarve vaatii”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Toive viranomaisille: koronapassi käyttöön mahdollisimman pian

Syksyn tartuntaryppäässä merkittävä osa tartunnan saaneista on ollut rokottamattomia. Siksi RMC aikoo jatkaa matalan kynnyksen rokotustilaisuuksien järjestämistä telakalla yhdessä terveysviranomaisten kanssa.

Yhtiö pohtii myös mallia, jossa verkostoyrityksiä edellytettäisiin huolehtimaan, että heidän telakalla työskentelevät työntekijänsä ovat rokotettuja. Lain mukaan työnantaja ei kuitenkaan voi vaatia työntekijöitä rokotuksia eikä tarkistaa heidän rokotustietojaan, minkä vuoksi malli ei ole helposti toteutettavissa.

Tämän takia RMC toivoo asiaan ratkaisua viranomaisilta.

”Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista rokotusten vaatimista, joten toivoisimme viranomaisilta nyt nopeita ratkaisuja vaikeassa tilanteessa. Erittäin tiukoista turvatoimista huolimatta korona pääsi jälleen nostamaan päätään, ja samanlaisten ongelmien kanssa ovat painiskelleet myös valitettavan monet muut toimijat. Yksi vaihtoehto parantaa terveysturvallisuutta merkittävästi on koronapassi, joka pystyttäisiin tarkistamaan jokaiselta töihin tulijalta. Toivommekin, että viranomaiset pystyisivät edistämään passin käyttöönottoa mahdollisimman nopeasti”, Heinimaa toteaa.

Viime viikolla satunnaistesteissä ilmenneiden koronatartuntojen myötä Rauma Marine Constructionsin (RMC), Rauman telakan verkostoyritykset ja Rauman terveysviranomaiset ovat yhteistyössä testauttaneet noin 540 telakka-alueella työskentelevää henkilöä. Tartuntoja on 17.9. alkaen todettu pääosin verkostoyrityksien työntekijöillä yhteensä 136, joista 96 tällä viikolla. Noin 120 henkilön testitulokset ovat vielä saamatta, joten tartunnan saaneiden lopullinen määrä ei ole vielä tiedossa.

Viime viikolla testattaviksi ilmoitettiin rakenteilla olevan laivan 3. kannen alapuolella työskentelevät, mutta RMC päätti varotoimenpiteenä laajentaa testausta kaikkiin laivassa työskenteleviin. Koronatilanteen rauhoittumisen varmistamiseksi ensi viikolla testataan vielä ne työntekijät, jotka eivät ole eristyksessä tai karanteenissa.

Rokotteen ottamiseen kannustetaan, pakollisuutta pohditaan

Syyskuun ryppään tartunnat keskittyvät verkostoyrityksien työntekijöihin, joita RMC kannustaa nyt aktiivisesti hakeutumaan rokotettavaksi. RMC järjesti yhteistyössä Rauman kaupungin terveysviranomaisten kanssa viime viikolla telakka-alueella rokotustilaisuuden, ja seuraava on luvassa maanantaina 4.10.2021.

”Käsillä olevassa ryppäässä tartunnan saaneista valtaosa on ollut rokottamattomia, minkä vuoksi kannustamme mahdollisimman monia hakeutumaan rokotettaviksi pikaisesti. Koronaturvallinen telakka on yhteinen asia, ja haluamme auttaa rokottautumisessa kaikin tavoin. Selvitämme myös mahdollisuutta siirtyä malliin, jossa verkostoyrityksiä edellytetään huolehtimaan, että heidän telakalla työskentelevät työntekijänsä ovat koronarokotettuja”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Rauma Marine Constructionsin (RMC) telakalla työskentelevillä on yhtiön teettämissä testauksissa todettu 17.9. alkaen 40 koronatartuntaa, joista 34 on todettu tällä viikolla. Tartuntojen myötä RMC on ryhtynyt yhdessä verkostoyrityksien ja terveysviranomaisten kanssa viipymättä toimenpiteisiin lisätartuntojen estämiseksi.

Tartunnat on paikallistettu tiettyyn rakenteilla olevan laivan osaan, ja ne kohdistuvat pääasiassa verkostoyrityksien työntekijöihin. Turvatoimenpiteenä RMC pitää tässä laivan osassa työskentelevät noin 200 henkilöä poissa töistä viikonlopun ajan. Ensi viikon maanantaina testataan henkilöistä ne, joita viranomaiset eivät aseta karanteeniin. Negatiivisen testituloksen saavat henkilöt voivat palata töihin.

Lisätartuntojen estämiseksi RMC on yhdessä Rauman kaupungin terveysviranomaisten kanssa laajentanut satunnaistestausta merkittävästi. Rauman telakan testauspisteellä on suoritettu kuluneella viikolla laajennettuja satunnaistestauksia sekä RMC:n omalle että verkostoyrityksien henkilöstölle. Myös kahdesti rokotettuja on testattu. Lisäksi RMC tarjosi torstaina 23.9. telakka-alueelta terveysviranomaisille tilat verkostoyrityksien työntekijöiden rokotustilaisuuden järjestämistä varten.

”Suhtaudumme äärimmäisen vakavasti ilmenneisiin tartuntoihin ja haluamme yhdessä viranomaisten kanssa varmistaa, että tapauksia ei tule enempää. Aikaisemman onnistuneen viranomaisyhteistyön myötä meillä on hyvä valmius reagoida tartuntoihin nopeasti. Seuraamme tilannetta nyt tarkasti jatkotoimenpiteiden varalta”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Syyskuun puoliväliin mennessä satunnaistestejä yli 2 600 kappaletta – tartuntoja kuusi

RMC on kuluvan vuoden maaliskuusta lähtien tehnyt turvallisuustoimenpiteenä satunnaistestauksia sekä omille että verkostoyrityksien oireettomille työntekijöille. Ennen tämän viikon tartuntoja telakka-alueella työskenteleville oli tehty lähes 2 600 testiä, joiden joukosta oli löytynyt kuusi tartuntaa.

Heinimaa korostaa testaamisen tärkeyttä erityisesti käsillä olevan tilanteen valossa.

”Satunnaistestit ovat antaneet meille lähes reaaliaikaisen kuvan telakan koronatilanteesta, joka oli pysynyt rauhallisena ennen kuluvaa viikkoa. Testausmalli on auttanut meitä myös tämänhetkisessä tilanteessa reagoimaan nopeasti, sillä tartunnat havaittiin omalla testauspisteellämme. Olemme pystyneet hyvin pikaisella aikataululla laajentamaan testauksia tiettyyn osaan henkilöistä, minkä toivomme auttavan tilanteen rauhoittamisessa.”

Kaikki verkostoyrityksien työntekijät voivat halutessaan mennä telakka-alueen porttien ulkopuolella sijaitsevalle testauspisteelle testattavaksi myös oma-aloitteisesti, jos he ovat oireettomia. Jos töihin tulevalla henkilöllä on vähäisiäkin oireita, hänet ohjataan suoraan työterveyshuoltoon.

Myös muut tiukat turvatoimet edelleen käytössä

RMC:n telakalla on ollut koronaviruspandemian alusta alkaen käytössä laajat turvatoimet koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Helmikuussa ilmenneen tartuntaryppään myötä yhtiö otti välittömästi käyttöön tiukennetun turvallisuussuunnitelman, jota noudatetaan edelleen.

Kaikille telakka-alueella työskenteleville oireettomille henkilöille tehdään satunnaistestauksia ja suoraan ulkomailta telakalle töihin saapuvilta edellytetään negatiivista koronatestitulosta. Verkostoyrityksien työntekijät toimivat majoituksessa, kuljetuksissa ja telakka-alueella tiimeinä, jolloin mahdolliset koronavirukselle altistuneet henkilöt pystytään kartoittamaan nopeasti karanteeniin asettamista varten. Lisäksi telakka-alueen sisätiloissa ja rakenteilla olevassa laivassa on voimassa maskipakko.

Rauma Marine Constructionsin toista uudisrakennusprojektia, Aurora Botniaa, juhlistetaan Vaasassa tänään 25. elokuuta. Alus saapuu Vaasaan noin kello 12. Kello 15 alkavassa tilaisuudessa alus kastetaan, jolloin se saa virallisesti nimensä. Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta aloittaa päivittäisen liikennöinnin Vaasan ja Uumajan välisellä reitillä lähipäivinä.

Matkustaja-autolautta Aurora Botnian rakennustyöt käynnistyivät juhlallisin aloitusseremonioin vuoden 2019 syyskuussa. Seuraava merkittävä virstanpylväs saavutettiin helmikuussa 2020, kun aluksen köli laskettiin. Vesillelaskua juhlittiin vuoden 2020 syyskuussa vuosi rakennustöiden aloittamisen jälkeen, ja vuoden 2021 kesäkuussa alus pääsi ensi kerran merelle.

Tänään 25. elokuuta päästään juhlimaan Aurora Botnian kastamista Wasalinen kotikaupungissa Vaasassa. Juhlatilaisuuteen alus saapuu noin kello 12 suoraan toiselta merikoeajoltaan.

Kahden vuoden, 120 miljoonan ja työllistämisvaikutukseltaan noin 800 henkilötyövuoden projekti on ollut erityinen sekä RMC:lle että Wasalinelle.

”On ollut äärimmäisen hienoa päästä rakentamaan näin hienoa ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuista alusta. Haluan kiittää tilaajaa erinomaisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta olemme yhdessä pystyneet viemään projektin menestyksekkäästi maaliin erittäin haastavista olosuhteista huolimatta”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

”Haluan kiittää kaikkia jotka ovat olleet mukana tässä projektissa, erityisesti varustamon henkilökuntaa, joka on tehnyt tämän mahdolliseksi. Näemme nyt tulosta vuosien työstä ja olemme yhdessä todistamassa historiallista päivää, kun liikenteeseen tulee laiva, joka on suunniteltu Merenkurkkuun. Kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia ja alus on maailman ympäristöystävällisin matkustajalaiva”, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta

Aurora Botnia on varustettu uusimmalla ympäristöteknologialla. Alus on merkittävästi nykyvaatimuksia ympäristöystävällisempi, minkä myötä se täyttää ensimmäisenä matkustaja-autolauttana maailmassa Clean Design -luokkamerkin kriteerit.

Aurora Botnia pystyy hoitamaan liikenteen satamiin sähköllä, mikä vähentää sekä päästöjä että syntyvää melua. Aluksen rikki-, typpi- ja hiilidioksidipäästöjä vähentävät muun muassa pääkoneet, jotka toimivat ensisijaisesti nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä.

Aluksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tulevaisuuden polttoaineisiin. Aurora Botnia kykenee hyödyntämään polttoaineenaan myös biokaasua, jota pidetään yhtenä lähitulevaisuuden realistisimmista vaihtoehtoisista polttoaineista.

”Sekä tilaajan että ympäristön kannalta on ensiarvoisen tärkeää rakentaa laivoja, jotka kestävät aikaa. Tänään rakennettavien laivojen on kyettävä liikennöimään myös kymmenien vuosien kuluttua ilman massiivisia muutostöitä tai pahimmillaan romuttamista. Aurora Botnian biokaasuvalmius on yksi tapa vastata tähän haasteeseen”, kertoo Heinimaa.

Vaasassa tänään järjestettävää juhlaa voi seurata suorana lähetyksenä kello 15 alkaen Wasalinen verkkosivuilta osoitteesta www.wasaline.com. Neitsytmatkalleen alus lähtee lauantaina 28. elokuuta.

Aurora Botnia lyhyesti:

Pituus:                   150 m
Leveys:                  26 m
Syväys:                   6,1 m
Bruttovetoisuus:  24 300
Nopeus:                 20 kn
Kaistametrit:         1 500
Matkustajat:          800
Hytit:                      68

Kuva: Aurora Botnia lähdössä RMC:n telakalta kohti Vaasaa. Kuvaajana RMC/Antti Lehto.

Rauma Marine Constructionsin telakalla käyttöönottotöiden loppuvaiheessa olevan Aurora Botnian luovutusaikataulua tarkennettiin heinäkuussa, jolloin luovutuksen ilmoitettiin tapahtuvan elokuun lopussa. Tällä hetkellä tarkennettuun luovutusaikatauluun ei ole tiedossa muutoksia.

Vaasan ja Uumajan väliä pian liikennöivän Aurora Botnian parissa tehdään tällä hetkellä viimeisiä päälaitteiden käyttöönottoon liittyviä töitä kovalla tahdilla. RMC:n telakalla Raumalla työskennellään pitkissä vuoroissa ja viikonloppuisin, jotta alus saadaan luovutuskuntoon mahdollisimman pian.

Heinäkuussa RMC kertoi Aurora Botnian luovutusaikataulun täsmentyneen elokuun loppuun pääjärjestelmien käyttöönottotöiden vuoksi. Aikatauluun ei tällä hetkellä ole tiedossa muutoksia.

Tallinkin uusin LNG-käyttöinen ympäristöystävällinen laiva sai tänään 12.8.2021 virallisesti nimensä. Rauma Marine Constructionsin telakalla rakenteilla olevan aluksen kastoi Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Tiukoin koronaturvatoimin järjestetyssä tilaisuudessa laiva myös laskettiin vesille.

MyStar on toistaiseksi suurin Rauman telakalla rakennettavista aluksista. Samalla se on jo seitsemäs Tallinkille Raumalla rakennettava alus. Laiva käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä ja se on valmistuttuaan Itämeren ympäristöystävällisin laiva. Kun se aloittaa liikennöinnin Helsinki–Tallinna-reitillä ensi vuonna, Suomen ja Viron välillä liikennöi kaksi ympäristöystävällistä pikalaivaa, MyStar ja Megastar. Molemmat laivat täyttävät kaikki nykyiset ja tällä hetkellä tiedossa olevat tulevat päästövaatimukset.

”Olemme kiitollisia, että vaikeista ajoista huolimatta saimme tänään juhlia tärkeää etappia uusimman laivamme, MyStarin rakentamisessa. Kokoonnumme nyt konkreettisesti ensimmäistä kertaa Rauman telakalle yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tämä on tärkeä virstanpylväs paitsi MyStar-projektitiimille, niin myös koko merenkulkualalle ja laivamatkustajille. Juhlistamme samalla sitä, että laivaliikenne on tulevaisuudessa yhä ympäristöystävällisempää, tehokkaampaa ja vastuullisempaa”, sanoi Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

Koronaturvallisuus huomioitu kaikissa juhlajärjestelyissä

MyStarin juhlallisuuksia vietettiin Raumalla tarkkojen koronaturvatoimien saattelemana. Kaste- ja vesillelasku tapahtuivat ulkona ja kutsuvieraat jaettiin useammalle eri alueelle, jotta kontaktit voitiin minimoida. Kulkua telakalle porrastettiin ja lisäksi kaikille paikalle tuleville jaettiin jo etukäteen koronaturvallisuusohjeistus. Saapuessaan vieraat saivat lisäksi oman käsidesin ja maskin, jota oli käytettävä juhlallisuuksissa ruokailua lukuun ottamatta. Tilaisuus myös kuvattiin suorana lähetyksenä, joten sitä pystyi seuraamaan etänä.

Rauma Marine Constructionin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa pitää tärkeänä, että pitkään jatkuneiden poikkeusolojen keskellä hienoa projektia päästiin nyt juhlistamaan.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että tiukoilla koronaturvatoimilla pystyimme tänään juhlimaan tätä tärkeää tapahtumaa. Olemme työskennelleet yhdessä yli vuoden ajan, ja sekä Tallinkin että RMC:n projektitiimit ansaitsevat suuren kiitoksen haastavissa olosuhteissa tekemästään työstä. Olemme innoissamme, että pääsemme nyt uuteen vaiheeseen MyStarin rakennustöissä, kun työt siirtyvät aluksen ulkopuolelta sisätiloihin. Samalla voimme alkaa kääntää katsettamme Itämeren ympäristöystävällisimmän aluksen seuraavaan virstanpylvääseen”, Heinimaa sanoi.

Seuraava merkittävä etappi rakennusprojektissa on MyStar -aluksen luovutus Rauman telakalta Tallinkille, jonka on määrä tapahtua vuoden 2022 alkupuoliskolla.

Katso tallenne live-tilaisuudesta täällä: https://vimeo.com/579361313/0e7187cf37 

Faktaa Tallink MyStar-aluksesta:

• Pituus: 212 m
• Leveys: 30,6 m
• Syväys: 7 m
• Bruttovetoisuus: 50 000
• Nopeus: 27 solmua
• Kaistametrit: 3 190
• Matkustajat: 3 000
• Hytit: 48

Vaasan ja Uumajan väliä pian liikennöivä matkustaja-autolautta Aurora Botnia kävi kesäkuussa ensimmäisen kerran merellä. Hyvin onnistuneesta ensimmäisestä merikoeajosta lähtien valmistelut toista merikoeajoa varten ovat olleet käynnissä RMC:n telakalla.

Valmistelevien töiden edetessä Aurora Botnian luovutusaikataulu on tarkentunut elokuun loppuun, jotta aluksen pääjärjestelmien käyttöönotolle pystytään varaamaan riittävästi aikaa. Alus on valmistuessaan maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta, jonka ainutlaatuisuus on näkynyt myös rakennusvaiheessa.

”Aurora Botniassa on käytössä yhdistelmä uusia teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja, joita ei löydy mistään muusta matkustaja-autolautasta maailmassa. Tällaista alusta rakennettaessa monia asioita tehdään ja testataan ensimmäistä kertaa, mikä on vaikuttanut esimerkiksi pääjärjestelmien käyttöönottotöihin kuluvaan aikaan. Elokuun luovutuksella tämä hieno matkustaja-autolautta saadaan valmiiksi korkeasta laadusta tinkimättä”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Töitä jatketaan Heinimaan mukaan Rauman telakalla tehostetusti aluksen valmistumiseen asti.

”Sekä RMC:n että tilaajan tavoite luonnollisesti on, että Aurora Botnia luovutetaan mahdollisimman pian. Teemme aluksen parissa pitkää vuoroa ja viikonlopputöitä sekä seuraamme töiden edistymistä päivittäin. Samalla meidän pitää kuitenkin huolehtia myös siitä, että työt voidaan tehdä koronaturvallisin henkilömäärin.”

Aurora Botnian luovutuksen aikataulusta tiedotetaan seuraavan kerran viikolla 32.

RMC:n historian suurimman matkustaja-autolautan rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2020, kun Tallinkin MyStar-aluksen tuotanto käynnistyi. Kuluneen vuoden aikana RMC:n telakalla on ehditty muun muassa laskea aluksen köli ja asentaa sekä sen pääkoneet että tankit LNG-polttoaineelle. Vuoden 2021 huhtikuussa rakennusaltaassa oleva alus saavutti täyden 212 metrin pituutensa.

Parhaillaan MyStaria valmistellaan kaste- ja vesillelaskutilaisuutta varten, joka järjestetään RMC:n telakalla Raumalla 12. elokuuta 2021. Itämeren ympäristöystävällisimmän aluksen on määrä valmistua ensi vuonna.

Tallinnan ja Helsingin väliä liikennöi tällä hetkellä Tallinkin lippulaiva Megastar, jonka kummi on presidentti Tarja Halonen. Siksi sopiva ja looginen valinta kummiksi samaa reittiä tulevaisuudessa liikennöivälle MyStarille oli Viron presidentti Kersti Kaljulaid.

Tallink Gruppin toimitusjohtaja Paavo Nõgene kertoo, että valintaan vaikutti merkittävästi Kaljulaidin ansiokas työ ympäristön ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen parissa sekä Virossa että kansainvälisesti.

Presidentti Kaljulaid näkee MyStarin osana virolaisen merenkulun tarinaa.

”Kun virolaisalus Admiral Bellingshausen lähti kaksi vuotta sitten Antarktika200-tutkimusmatkalleen, se auttoi kertomaan tarinaa Virosta merenkulun ja huipputeknologian maana kiinnittäen samalla huomiota kansainvälisiin ympäristöongelmiin. Alus saattaa vaikuttaa hyvin erilaiselta kuin MyStar, mutta ne ovat osa samaa tarinaa. Vuosi vuodelta kasvavaan laivueeseemme on nyt tulossa sekä kooltaan että teknologialtaan erityinen alus, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä entisestään. Tallinkilla puolestaan on erityinen rooli Viron taloudessa sekä työnantajana että kymmenien tuhansien ihmisten työmatkojen mahdollistajana”, Kaljulaid kertoo.

Ympäristöystävällisen merenkulun edistäminen on tärkeää myös laivan tilanneelle Tallinkille ja sen rakentavalle RMC:lle.

”Meille uusi alus edustaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta, sillä ympäristöystävällisemmät ja energiatehokkaammat laivat tarkoittavat puhtaampaa Itämerta ja parempaa elinympäristöä meille kaikille. Ensi vuodesta alkaen Tallinnan ja Helsingin välillä on vihreä yhteys, kun reitillä liikennöivät Megastar ja MyStar. On erityisen hienoa, että olemme pandemiavuodesta huolimatta pystyneet edistämään strategisia päähankkeitamme sovitusti, ja että MyStarin rakennustyöt ovat edenneet myös haastavissa olosuhteissa”, sanoo Nõgene.

”MyStar on seitsemäs ja samalla energiatehokkain alus, joka on rakennettu tai suunniteltu Tallinkille Raumalla. Tavoitteemme on olla ympäristöystävällisen merenkulun edelläkävijä laivanrakennuksessa, ja olemme ylpeinä kehittämässä Suomen ja Viron välistä laivaliikennettä ympäristöystävällisempään suuntaan yhdessä tärkeän ja pitkäaikaisen asiakkaamme kanssa”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Kaste- ja vesillelaskutilaisuuden jälkeen MyStarin rakennustyöt jatkuvat aluksen sisätiloissa. Rakennusvaiheen seuraava merkittävä virstanpylväs on aluksen luovutus Tallinkille vuonna 2022.

Kastaminen ja vesillelasku kertovat laivanrakennuksen pitkistä perinteistä

Tallinkin uuden aluksen nimeksi valikoitui MyStar kansainvälisen nimikilpailun myötä jo viime vuonna. Virallisesti alus saa nimensä vasta kastetilaisuudessa, kuten laivanrakennuksessa on perinteisesti tapana.

Läpi laivanrakennuksen pitkän historian aluksen kastamisen on katsottu tuovan sille pitkää ikää ja hyvää onnea. MyStar kastetaan RMC:n telakalla rikkomalla aluksen kylkeen samppanjapullo, joka ensiyrittämällä rikkoutuessaan on enne valoisasta tulevaisuudesta. Kastamiseen käytetään Tallinkin perinteen mukaisesti Champagne Nicolas Feuillatte Reservé Brut -samppanjaa.

Elokuun tilaisuudessa MyStar saavuttaa kasteen lisäksi toisenkin merkittävän virstanpylvään, kun aluksen merikelpoisuutta testataan laskemalla se vesille. Laivanrakennuksen historiassa toimenpide on ollut usein riskialtis, sillä alus on saattanut kärsiä vesillelaskun epäonnistuessa pahojakin vaurioita. RMC:n telakalla vesillelasku suoritetaan turvallisesti nykyaikaisin menetelmin täyttämällä vedellä allas, jossa MyStaria tällä hetkellä rakennetaan.

Tallink MyStar pähkinänkuoressa

• Pituus: 212 m
• Leveys: 30,6 m
• Syväys: 7 m
• Bruttovetoisuus: 50 000
• Nopeus: 27 solmua
• Kaistametrit: 3 190
• Matkustajat: 3 000
• Hytit: 48

Tänä vuonna järjestetään kansainvälinen hyväntekeväisyyspyöräily Team Rynkeby jo 20. kerran, tällä kertaa noin 2 400 pyöräilijän voimin. Viime vuonna pyöräilyssä saatiin kerättyä vakavasti sairaille lapsille yhteensä noin 8,8 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli lähes 890 000 euroa. Kaikki Suomessa kerätyt rahat menevät lyhentämättömänä Sylva ry:lle ja Aamu Suomen Lasten syöpäsäätiölle.

RMC sponsoroi tänä vuonna Vaasan seudun Team Rynkeby – God Morgon Ostrobothnia -joukkuetta, jonka pyöräilijä Frida Enlund polki alkukesästä Rauman telakalle kertomaan projektista ja siihen valmistautumisesta.

Yli 40 hengen tiimi taittaa yhdeksässä päivässä 1 300 kilometrin matkan

Vaasan seudun joukkueessa on mukana 34 pyöräilijää ja kahdeksan huoltojoukkoihin kuuluvaa. Mukana on sekä kokeneita pyöräilijöitä että ensikertalaisia, joihin myös Enlund lukeutuu. Hän kertoo päätöksen mukaan lähtemisestä syntyneen sukulaisen innoittamana.

”Serkkuni oli ollut aikaisemmin mukana, ja hänen edesottamuksiaan seuranneena päätin itsekin osallistua. Asian tärkeyden lisäksi mukaan saivat lähtemään hyvä porukka ja halu tehdä hyvää yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

Tavallisesti hyväntekeväisyyspyöräilyn joukkueet pyöräilevät Pariisiin, mutta koronapandemian vuoksi suunnitelmia on jouduttu muuttamaan. Tänä vuonna suomalaisjoukkueet helsinkiläisiä lukuun ottamatta pyöräilevät Kokkolasta Leville 9.–17. heinäkuuta.

”Teemme matkaa yhdeksän päivän aikana noin 1 300 kilometriä. Päivässä poljemme tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin 105–175 kilometrin matkoja.”, Enlund kertoo.

Vauhdikkaassa tahdissa pysyäkseen on Enlundin mukaan pitänyt harjoitella säännöllisesti ja pitkäjänteisesti.

”Aloitin treenaamisen viime vuoden syyskuussa. Teemme joukkueen kanssa yleensä yhden yhteisen harjoituksen viikossa, mutta yhteensä treenimäärä nousee minulla viikkotasolla noin 12 tuntiin. Kauden aikana pyöräilyä tulee suunnilleen 2 500 kilometriä.”

Kulut katetaan itse, kerätyt rahat lyhentämättömänä lapsille

Pitkäkestoisen harjoittelun lisäksi kaikki eri Team Rynkeby -joukkueiden pyöräilijät sitoutuvat näkemään vaivaa kerätäkseen rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Kaikki Suomessa kerätyt rahat menevät lyhentämättömänä Sylva ry:lle ja Aamu Suomen Lasten syöpäsäätiölle.

”Katamme itse kaikki pyöräilyyn liittyvät kulut. Syyskuun aikana selviää, kuinka paljon pystyimme tänä vuonna keräämään rahaa”, Enlund kertoo.

Mukaan lähteminen saa vaasalaispyöräilijältä lämpimät suositukset.

”Mukaan kannattaa ehdottomasti lähteä, jos on valmis näkemään vaivaa sekä harjoittelun että sponsoreiden hankkimisen eteen. Tervetulleita ovat sekä aloittelijat että konkarit!”

Pyöräilyn etenemistä voi seurata Team Rynkeby – God Morgon Ostrobothnian Facebookissa ja Instagramissa.

Lue lisää Team Rynkebystä >

Kuva: Team Rynkeby – God Morgon Ostrobothnian pyöräilijä Frida Enlund RMC:n telakan edustalla Raumalla.

Rauman kaupunginvaltuusto on tänään hyväksynyt järjestelyn, jolla perustetaan kiinteistöyhtiö rakennuttamaan monitoimihalli Rauman kaupungin omistamalle telakka-alueelle. Noin 25 miljoonan euron hallin rakennustyöt alkavat tämän vuoden aikana.

Rakennushankkeen taustalla ovat muun muassa aiemmin Puolustusvoimien kanssa neuvotellut telakka-alueen tilojen kunnostamis- ja rakentamistarpeet. Laivue 2020 -hankkeen toteuttaminen Raumalla vaatii jo olemassa olevien telakka-alueiden kunnostamista ja huomattavasti lisää hallitilaa, jotta monitoimikorvetit voidaan turvallisuussyistä rakentaa kokonaan sisätiloissa.

Perustettavan kiinteistöyhtiön omistajina ovat Rauman kaupunki ja Rauma Marine Constructions (RMC). Rauman kaupunki tulee omistamaan yhtiöstä noin 80 prosenttia ja tekemään 801 000 euron pääomasijoituksen. RMC:n omistus tulee olemaan noin 20 prosenttia ja pääomasijoitus 199 000 euroa.

RMC vuokraa hallin käyttöönsä 12,5 vuodeksi. Myöhemmin yhtiöllä on oikeus ostaa rakennus itselleen. Hallin rakennushankkeessa toteutetaan projektinjohtomallia, jonka avulla on tarkoitus tarjota myös pienemmille raumalaisille rakennusyhtiöille mahdollisuus päästä mukaan rakennustöihin.

”Näillä järjestelyillä turvataan Laivue 2020 -hankkeen rakentaminen Raumalla ja luodaan edellytyksiä Rauman kilpailukyvylle Merivoimien huoltovarmuuden toteuttamisessa. Hanke on myös tärkeä osa koko Rauman seudun työllisyyden, kilpailukyvyn ja elinvoiman rakentamista”, Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen kertoo.

”Kyseessä on RMC:lle erittäin merkittävä ja tärkeä investointi. Monitoimihalli on edellytys sille, että työllisyysvaikutukseltaan noin 3 600 henkilötyövuoden Laivue 2020 -hanke voi ensi vuonna edetä rakennusvaiheeseen”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Hallia pystytään hyödyntämään eri laivaprojekteissa

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan halli tulee valmistuessaan olemaan noin 180 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja 30 metriä korkea. Koko on optimaalinen kaupallisia aluksia pienempien viranomaisaluksien rakentamiselle, mutta hallia on tarkoitus hyödyntää myös matkustaja-autolauttojen rakentamisessa.

”Merivoimien alukset pystymme rakentamaan hallissa käytännössä valmiiksi ja kuljettamaan sellaisinaan ulos. Kaupalliset matkustaja-autolautat voivat olla jopa 220-metrisiä, joten niitä ei ole mahdollista rakentaa kokonaan hallissa. Tavoitteemme on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää monitoimihallia esimerkiksi TT-Linen aluksien lohkojen valmistuksessa”, Heinimaa kertoo.

Rauman kaupunki on jo suorittanut telakka-alueella maantasaustöitä hallin rakentamista varten. Varsinaiset rakennustyöt aloitetaan myöhemmin tänä vuonna.

Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla rakennustöiden loppuvaiheessa oleva Aurora Botnia luovutetaan tämän vuoden heinäkuun puolivälissä. Heinäkuulle tarkentuneen luovutusajankohdan myötä RMC pystyy varaamaan riittävän ajan innovatiivisen polttoaineratkaisun valmisteleville töille ja varmistamaan telakalla koronaturvallisen työskentely-ympäristön.

Aurora Botnia palasi viime viikolla ensimmäiseltä merikoeajoltaan, jolla testattiin laivan suorituskykyä. Hyvin onnistuneen koeajon jälkeen RMC:n telakalla on valmistauduttu seuraavaan merikoeajoon, jolla keskitytään testaamaan laivan ensisijaisena polttoaineena käytettävää nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä.

Toisen merikokeen valmistelevien töiden myötä on tarkentunut myös Aurora Botnian luovutusaikataulu.

”Kyseessä on uuden sukupolven matkustaja-autolautta, joka pystyy hyödyntämään polttoaineenaan LNG:tä, sähköä ja tulevaisuudessa myös biokaasua. Innovatiivisen polttoaineratkaisun valmistelevat työt ovat vieneet ennakoitua enemmän aikaa, minkä myötä luovutusajankohta on tarkentunut heinäkuulle”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Heinimaan mukaan on myös erittäin tärkeää, että rakennustöiden loppuvaihe pystytään hoitamaan mahdollisimman koronaturvallisesti.

”Päätimme yhdessä tilaajan kanssa jo maaliskuussa, että tärkeintä on saada aluksen viimeistely- ja käyttöönottotöissä toimivien määrä pidettyä koronan kannalta turvallisissa rajoissa. Tässä olemme onnistuneet, ja koronatilanne on pysynyt telakalla rauhallisena. Heinäkuun luovutusaikataululla pystymme jatkamaan työskentelyä sen eteen, että alus saadaan luovutettua turvallisuudesta tinkimättä.”

Rauma Marine Constructionsin telakalla rakennusvaiheen loppusuoralla oleva matkustaja-autolautta Aurora Botnia pääsi viime viikonloppuna ensimmäisen kerran merelle. Tiukoin koronaturvatoimin järjestetyssä koeajossa olivat mukana vain välttämättömät asiantuntijat RMC:ltä, Wasalinelta ja laitevalmistajilta. Vaasan ja Uumajan väliä tulevaisuudessa liikennöivän aluksen merikoeajo kesti kokonaisuudessaan kolme päivää.

Merellä tehtävän koeajon merkitys on sekä RMC:lle että Wasalinelle suuri, sillä kyseessä on laivanrakennusprosessin merkittävä virstanpylväs.

”Tämä oli meille kohokohta, johon huipentui usean vuoden työ. Pääsimme ottamaan vastuun siitä, että rakentamamme laiva toimii kuten sen on tarkoitus”, kertoo Aurora Botnian projektipäällikkö Johanna Kaijo RMC:ltä.

”Tapahtuma oli myös meille erityinen, sillä pääsimme projektin avainhenkilöiden kanssa ensi kertaa tutustumaan uuteen alukseemme ja sen toimintaan meriolosuhteissa”, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Suorituskyky ja ympäristöystävällisyys syynissä

Koeajolla testattiin maailman ympäristöystävällisimmän matkustaja-autolautan suorituskykyä. Samalla säädettiin erilaiset laitteet toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti osana laivan lukuisia järjestelmiä.

”Merellä säädimme voimalaitosta sekä testasimme laivan nopeutta, propulsiota ja ohjailua. Ajoimme laivan polttoainetaloudellisia pääkoneita erilaisilla asetuksilla ja hienosäädimme automatiikkaa parantaaksemme ympäristöystävällisyyttä entisestään. Pääsimme myös varmistamaan käytännössä, että laivan suunnittelu täyttää Clean Design -luokkamerkin tiukat kriteerit”, Kaijo summaa.

Sekä RMC että Wasaline pitävät ensimmäistä koeajoa onnistuneena.

”Laiva toimi hienosti täyttäen sille asetetut vaatimukset. Oli ilo päästä todistamaan vuosien työn onnistunutta lopputulosta”, kiittelevät Kaijo ja Ståhlberg.

Luvassa malliesimerkki uuden sukupolven matkustaja-autolautasta

Aurora Botnia tulee ensimmäisenä matkustaja-autolauttana maailmassa täyttämään Clean Design -luokkamerkin kriteerit. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laiva on suunniteltu ja rakennettu ylittämään merkittävästi MARPOL-yleissopimuksen vaatimukset laivojen päästöjen vähentämiseksi.

Laivan pääkoneet toimivat ensisijaisesti vähäpäästöisellä nesteytetyllä maakaasulla, mikä vähentää rikki-, typpi- ja hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuudessa laiva pystyy hyödyntämään polttoaineenaan myös biokaasua. Polttoaineratkaisun lisäksi Aurora Botnian liikenne satamiin voidaan hoitaa sähköllä.

”Tavoitteemme on olla ympäristöystävällisen teknologian edelläkävijä laivanrakennuksessa. Wasalinen alus on malliesimerkki siitä, mitä kymmenien aiempien alusten rakentamisesta kerrytetyn kokemuksen ja uusimpien innovaatioiden yhdistämisellä on mahdollista saada aikaan. Olemme hyvin kiitollisia tilaajalle siitä, että olemme päässeet rakentamaan näin hienoa alusta”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että olemme päässeet hyödyntämään RMC:n laivanrakennusosaamista. Haluamme olla yksi Itämeren ympäristöystävällisimmistä varustamoista, ja Aurora Botnia on merkittävin konkreettinen askel kohti tavoitettamme”, sanoo Wasalinen Ståhlberg.

Parhaillaan käynnissä ovat valmistelut Aurora Botnian Vaasassa tapahtuvaa luovutusta varten. Luovutuksen päivämäärästä, neitsytmatkasta ja lipunmyynnin alkamisesta kerrotaan lisää ensi viikolla.

Kuvassa Aurora Botnia saaristossa merikokeen aikana. Kuva: Sammeli Korhonen

RMC:n keskiviikkona 26.5.2021 isännöimässä suomalaisen meriteollisuuden seminaarissa keskusteltiin meriteollisuuden ja merenkulun tulevaisuudesta. Meriteollisuus on Suomessa merkittävä kasvuala. Sen vuosittainen liikevaihto on 9 miljardia euroa, ja se työllistää 30 000 ihmistä.

Maailmanlaajuisesti ala on monilta osin murroksessa. Ilmastonmuutos ajaa meriteollisuutta ympäristöä vähemmän kuormittaviin aluksiin, ja kysyntä vähäpäästöisille ja päästöttömille ratkaisuille merenkulussa, kuten muillakin liikenteen sektoreilla, on valtava. Siirtymän myötä iso osa globaalista laivakannasta tulee uusia, mikä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden.

Korona vaikutti selvästi meriteollisuudessa etenkin risteilyalusten rakentamiseen. Pandemia keskeytti usean laivayhtiön risteilytoiminnan kokonaan, mikä vaikutti sekä yritysten tilauksiin että maksukykyyn. Vaikka pandemia on ollut myös meriteollisuudelle osin myrkkyä, usko tulevaisuuteen on edelleen vahva.

”Meriteollisuus on Suomelle avaintoimiala. Vähähiilisyyden lisäksi digitalisaatioon liittyvä markkina on alalla valtava, ja Suomen tulee päästä tähän mukaan. Kiinnostus laivamatkustamiseen on ollut kasvussa pitkään ja potentiaalia kasvuun on edelleen. Pidemmällä aikavälillä laivamatkustus tulee varmasti edelleen kasvamaan matkustusmuotona”, Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson toteaa.

RMC kasvoi koronasta huolimatta

Rauman telakkaa pyörittävän Rauma Marine Constructionsin kasvu jatkui vuona 2020 vahvana pandemiasta huolimatta, ja sama suunta on ollut nähtävissä myös tänä vuonna. Helmikuussa laivojen tuotanto jouduttiin keskeyttämään hetkellisesti koronatilanteen taltuttamiseksi, mutta tiukennetut turvamääräykset ja testaukset takasivat, että toiminta saatiin palautettua nopeasti takaisin normaaliin. Testauksia on jatkettu edelleen, jotta uutta aaltoa ei pääse syntymään.

Tällä hetkellä telakkayhtiöllä on rakenteilla neljä Puolustusvoimien tilaamaa korvettia sekä kaksi matkustaja-autolauttaa: Wasalinelle rakennettava Aurora Botnia ja Tallinkille tuleva MyStar. Lisäksi RMC allekirjoitti maaliskuussa 2021 sopimuksen tasmanialaisen TT-Line Companyn kanssa kahden matkustaja-autolautan valmistamisesta.

”Pystymme rakentamaan telakallamme tällä hetkellä rinnakkain kahta eri alusta, mikä on vauhdittanut kasvuamme. Tulevina vuosina tavoitteemme on vakiinnuttaa asemamme johtavana matkustaja-autolauttojen valmistajana maailmassa ja tuottaa rinnalla eturivin viranomaisaluksia, kuten Puolustusvoimien korvetit ja jäänmurtajakalusto”, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa sanoo.

Synteettiset nesteet ja kaasut päästöttömyyden avaimina

Sekä Wasalinen Aurora Botnian että Tallinkin MyStarin pääkoneet on varustettu kaksoispolttoaineratkaisulla. Ne käyttävät ensisijaisena polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG) tai biokaasua (LBG). Näistä etenkin biokaasu nähdään yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona merenkulun päästöjen laskemiseksi, kertoo RMC:n tilaisuudessa puhunut Aalto-yliopiston professori Martti Larmi.

”Globaalin merenkulun päästöttömyys tulee nojaamaan vahvasti nestemäisiin ja kaasumuotoisiin polttoaineisiin. Biokaasu on yksi lähitulevaisuuden realistisimmista vaihtoehdoista, koska sen käyttämisen mahdollistava teknologia on jo olemassa ja myös käytössä.”

Pidemmällä tähtäimellä ja teknologian kehittyessä merenkulussa voitaneen hyödyntää kannattavasti myös synteettisiä polttoaineita, kuten vetyä, synteettistä metaania ja metanolia sekä orgaanisten ja synteettisten polttoaineiden sekoituksia.

RMC rakentaa laivoja tyypillisesti lyhyemmille välimatkoille ja paikalliseen liikenteeseen. Esimerkiksi Wasalinen Aurora Botnia tulee liikennöimään Vaasan ja Uumajan välillä, ja TT-Line Companylle rakennettavat kaksi alusta liikennöivät Australian ja Tasmanian välillä.

”Tämä mahdollistaa paikallisen energian hyödyntämisen laivoissa. Esimerkiksi Aurora Botnian polttoaineena tulevaisuudessa käytettävän biokaasun valmistamiseen voidaan hyödyntää suoraan pohjalaisten maatilojen orgaanisia jätteitä”, RMC:n myyntijohtaja Mika Laurilehto toteaa.

Kuva: RMC:n järjestämän seminaarin paneeliosuudessa keskusteltiin merenkulun tulevaisuuden käyttövoimista. Keskustelemassa RMC:n myyntijohtaja Mika Laurilehto, ESL Shippingin toimitusjohtaja Matti-Mikael Koskinen, Wärtsilän projektipäällikkö Kenneth Widell ja Traficomin erityisasiantuntija Satu Hänninen.

RMC oli tänä vuonna mukana SeaFocus Internationalin järjestämässä Intelligence Hunt -kilpailussa, jossa kansainväliset yliopisto-opiskelijat pääsevät yhdessä case-yritysten kanssa ratkomaan kuljetus- ja logistiikka-alan ajankohtaisia haasteita. Kilpailussa kukin opiskelijajoukkue saa yritykseltä aiheen tapaustutkimukselle.

Yli kolme kuukautta kestäneessä kilpailussa oli mukana 9 opiskelijajoukkuetta. RMC:n joukkue Green Wave esiintyi kilpailun finaalissa laivojen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimitusketjua käsittelevällä tutkimuksellaan. Nelihenkisessä joukkueessa oli mukana opiskelijoita Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta ja ruotsalaisesta World Maritime Universitystä.

Päästöt pienemmiksi paikallisesti tuotetulla vaihtoehtoisella polttoaineella

Tutkimuksessaan opiskelijat selvittivät RMC:n toimeksiannosta, miten ja millaisilla kustannuksilla vaihtoehtoisten polttoaineiden toimitusketju olisi mahdollista toteuttaa. Tutkimusaiheen taustalla ovat ympäristötietoisuuden kasvun ja kiristyvän lainsäädännön lisäksi RMC:n tavoitteet ja toimintapa.

”Haluamme olla ympäristöystävällisen teknologian edelläkävijä laivanrakennuksessa. Rakentamamme laivat seilaavat maailman meriä vielä 2050-luvulla, joten meidän on jo nyt ymmärrettävä tulevaisuuden trendejä ja mahdollisuuksia”, kertoo kilpailussa RMC:n edustajana mukana ollut myyntijohtaja Mika Laurilehto.

Laivojen energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on jo olemassa ja käytössä erilaisia teknologioita. Haastavimpia ovat kuitenkin tällä hetkellä laivojen hiilidioksidipäästöt, joita on mahdollista hillitä polttoaineratkaisuilla.

”Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tehokkaimpia ovat vaihtoehtoiset polttoaineet, joita hyödyntäviä laivoja rakennamme tälläkin hetkellä. Nyt tarkoituksemme on ottaa seuraava askel ja selvittää, mitä paikallisesti tuotettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen vaatisi. Toimiin on ryhdyttävä heti, jotta asetetut yhteiset päästötavoitteet voidaan saavuttaa”, Laurilehto summaa.

Paikallisella biokaasulla Vaasan ja Uumajan väliä?

Opiskelijat keskittyivät tutkimuksessaan biokaasuun, sillä sitä pystyy tulevaisuudessa hyödyntämään Vaasan ja Uumajan väliä liikennöivä matkustaja-autolautta Aurora Botnia. RMC:n telakalta pian valmistuvan aluksen kannalta tutkimustulokset näyttävät lupaavilta.

”Aurora Botnian käyttämän biokaasun tuotanto olisi mahdollista järjestää paikallisesti siten, että siitä ei esimerkiksi aiheutuisi merkittäviä korotuksia matkalippujen hintoihin. Pidemmällä aikavälillä hintaero biokaasun ja muiden polttoainevaihtoehtojen välillä muuttunee merkityksettömän pieneksi. Biokaasun käyttö myös pienentäisi aluksen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi”, tiivistää RMC:n opiskelijajoukkue Green Waven vetäjä Sid Oksala.

Aurora Botnian lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa nykyisissä ja tulevissa laivaprojekteissa.

”Muutkin rakentamamme laivat liikennöivät paikallisesti verrattain lyhyillä reiteillä ja rannikkovesillä, joten vaihtoehtoisen polttoaineen infrastruktuuri on pitkän matkan valtameriliikennöintiin verrattuna helpommin toteutettavissa. Tutkimuksen pohjalta voimme myös lähteä selvittämään, pystyisimmekö jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme sekä vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävän laivan että paikallisesti tuotetun vaihtoehtoisen polttoaineen jakeluverkoston”, Laurilehto pohtii.

”Poikkeuksellinen tilaisuus tehdä yhteistyötä meriteollisuudessa toimivan yrityksen kanssa”

RMC:n nelihenkiseen opiskelijajoukkueeseen kuuluivat Sid Oksala ja Pauli Ranta Aalto-yliopistosta, Alina Sippolainen Turun yliopistosta ja Aymen Abdaoui ruotsalaisesta World Maritime Universitystä. Oksalan mielestä kilpailu tarjosi opiskelijoille hienon mahdollisuuden.

”Kilpailu oli poikkeuksellinen tilaisuus päästä tekemään yhteistyötä meriteollisuudessa toimivan yrityksen kanssa. Tutkimusaiheemme tarjosi sopivan määrän haastetta olematta kuitenkaan ylitsepääsemättömän vaikea. Pääsin kehittämään kilpailussa yhteistyötaitojani ja oppimaan paljon uutta vaihtoehtoisista polttoaineista, ja samoja kokemuksia on varmasti myös muilla tiimiläisillä. Erityiskiitos RMC:lle loistavasta tutkimusaiheesta!”

Myös RMC:llä iloitaan opiskelijoiden puolesta.

”On todella hienoa, että meriteollisuuden pariin on tulossa tällaisia nuoria osaajia. Haluan RMC:n puolesta kiittää opiskelijajoukkuettamme erinomaisesti tehdystä työstä”, sanoo Laurilehto.

Lue lisää RMC:n tutkimusaiheesta ja opiskelijajoukkueesta >

Tutustu SeaFocus Internationaliin ja Intelligence Hunt -kilpailuun >

Tasmanian pääministeri antoi eilen tasmanialaiselle TT-Line Companylle valtuudet kahden matkustaja-autolautan rakentamissopimuksen tekemiseen Rauma Marine Constructionsin kanssa. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen tänään 15. huhtikuuta. Allekirjoitustilaisuus järjestettiin etäyhteyksien välityksellä.

Tuoreen sopimuksen myötä RMC:llä on työn alla neljä laivaprojektia: TT-Linen kaksi matkustaja-autolauttaa, Wasalinen Aurora Botnia, Tallinkin MyStar sekä Puolustusvoimien neljän monitoimikorvetin kokonaisuus.

TT-Linen matkustaja-autolauttojen rakentaminen alkaa vuoden 2022 keväällä, ja niitä tehdään rinnakkain Puolustusvoimien monitoimikorvettien kanssa. Aluksista ensimmäinen toimitetaan TT-Linelle loppuvuodesta 2023 ja toinen loppuvuodesta 2024.

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ja myyntijohtaja Håkan Enlund allekirjoitustilaisuudessa Raumalla.

Rauma Marine Constructions ja tasmanialainen varustamo TT-Line Company ovat viimeistelleet sopimuksen kahden matkustaja-autolautan rakentamisesta Rauman telakalla. Projektin työllisyysvaikutus on noin 3 500 henkilötyövuotta ja se kasvattaa RMC:n rakennettavien laivojen määrän kahdeksaan. TT-Linen alusten rakentaminen aloitetaan vuoden 2022 keväällä.

TT-Line joutui viime kesänä vetäytymään aiemmin tehdystä aiesopimuksesta koronapandemian vuoksi. Neuvottelupöytään palattiin Tasmanian hallituksen päätöksellä tämän vuoden maaliskuussa.

Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on tyytyväinen rakentamissopimukseen, joka saatiin viimeisteltyä maailmanlaajuisesti erittäin haastavasta tilanteesta huolimatta.

”Olemme hyvin kiitollisia ja iloisia TT-Linen ja heidän edustajiensa meitä kohtaan osoittamasta luottamuksesta. Sopimus osoittaa, että asiakkaamme uskoo meidän pystyvän haastavissakin toimintaolosuhteissa tarjoamaan heidän liiketoimintaansa erinomaisesti sopivan ratkaisun, joka on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa.”

”On hienoa päästä aloittamaan kolmen vuoden hedelmällinen yhteistyö. Suunnittelemme yhdessä RMC:n kanssa kokonaisuuden, jossa hyödynnetään kattavasti myös tasmanialaisten yritysten osaamista”, kertoo TT-Line Companyn toimitusjohtaja Bernard Dwyer.

Uusien matkustaja-autolauttojen rakentaminen alkaa vuoden 2022 keväällä. Aluksista ensimmäinen toimitetaan TT-Linelle loppuvuodesta 2023 ja toinen loppuvuodesta 2024. Valmistuessaan alukset liikennöivät vaativissa oloissa Australian Geelongin ja Tasmanian Devonportin välillä. Matkustajia aluksille mahtuu 1 800, ja niiden bruttovetoisuus on noin 48 000 tonnia. Uudet alukset korvaavat nykyiset, Suomessa vuonna 1998 rakennetut Spirit of Tasmania I ja II -laivat.

”Erinomainen jatkumo RMC:n kasvutarinalle ja viime vuoden hyvälle tulokselle”

TT-Linen kanssa allekirjoitettava sopimus on positiivinen signaali RMC:n tämän vuoden taloudellisten näkymien osalta, sillä se nostaa yhtiön tilauskannan noin 1,6 miljardiin euroon ja kasvattaa laivaprojektien määrän neljään.

Myös viime vuonna RMC ylsi erinomaiseen tulokseen koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2020 yhtiön liikevaihto yli viisinkertaistui edellisvuoden 38,1 miljoonasta eurosta 220,1 miljoonaan euroon. Liikevoitto puolestaan kasvoi edellisvuoden 1,9 miljoonasta eurosta 6,7 miljoonaan euroon.

”Sopimus on erinomainen jatkumo RMC:n kasvutarinalle ja viime vuoden hyvälle tulokselle. Jatkamme vahvasti suunnitellulla kasvupolulla rakentaa matkustaja-autolauttoja Raumalla, mikä tarkoittaa myös laivanrakennusteollisuuden vakaata kasvua Suomessa. Vahvistimme viime vuonna henkilöstöämme lähes 50 prosentilla, joten organisaatiomme on entistä vahvempana valmis uuteen 3 500 henkilötyövuoden projektiin”, Heinimaa kertoo.

TT-Linen alusten lisäksi RMC:llä on tällä hetkellä työn alla matkustaja-autolautat Wasalinelle ja Tallinkille sekä Puolustusvoimien neljän monitoimikorvetin kokonaisuus. Tuotannolliset työt ovat alkuvuoden haasteiden jälkeen taas käynnissä normaalisti. Yhtiö ajoi telakan tuotannon joksikin aikaa alas helmikuussa, kun telakalla työskentelevien työntekijöiden joukosta paljastui koronatartuntojen rypäs. Tartuntaryppään myötä RMC otti välittömästi käyttöön tiukennetun turvallisuussuunnitelman, jonka toimivuutta seurataan tarkasti. Telakan koronatilanne on saatu tiukennetuilla turvatoimilla hallintaan hyvin.

Vaasan ja Uumajan välistä reittiä tulevaisuudessa liikennöivä matkustaja-autolautta Aurora Botnia luovutetaan aluksen tilanneelle Wasalinelle kesäkuun puolivälissä. Siihen asti Wasa Express jatkaa reitillä.

Aiemmin toukokuulle suunnitellun luovutuksen siirtämisellä pyritään siihen, että aluksen käyttöönottovaihe saadaan vietyä loppuun turvallisesti koronavirustilanne huomioiden.

”Yli vuoden jatkunut pandemia on viivästyttänyt muun muassa päälaitetoimituksia. Kesäkuun luovutuksella pystymme varmistamaan, että aluksen viimeistely- ja käyttöönottotöissä toimivien työntekijöiden määrä voidaan pitää turvallisissa rajoissa”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Aurora Botnian luovutuksen aikataulusta on hiljattain sovittu hyvässä yhteistyössä RMC:n ja Wasalinen kesken.

”Olemme yhdessä RMC:n kanssa keskustellen sopineet uudesta aikataulusta ja todenneet, että on ensiarvoisen tärkeää saada alus valmiiksi mahdollisimman koronaturvallisesti. Maailmanlaajuisesti haastavan tilanteen huomioiden uusi aikataulu on meille sopiva”, Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg sanoo.

Parhaillaan Aurora Botnian rakennustyöt ovat loppuvarustelu- ja käyttöönottovaiheessa, joka huipentuu ennen laivan luovutusta tehtäviin laituri- ja merikokeisiin. Aurora Botnia tulee olemaan maailman ympäristöystävällisin autolautta.

Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla on rakenteilla Wasalinen matkustaja-autolautta Aurora Botnia. Pelastusveneiden sijaan laivalle tulee käyttöön pelastautumista varten kaksi evakuointijärjestelmää, jotka toimittaa Viking Life-Saving Equipment. Hätätilanteessa järjestelmät saadaan käyttöön vain 90 sekunnissa, ja niillä voi pelastautua yli 1 100 ihmistä alle 30 minuutissa. Evakuointijärjestelmää testattiin onnistuneesti Rauman telakalla keskiviikkona 24. maaliskuuta.

Matkustaja-autolautta Aurora Botnian rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla.

Pelastusveneiden sijaan Aurora Botniassa käytetään pelastautumiseen kahta laivan kannelta laukaistavaa evakuointijärjestelmää. Laukaisun myötä veteen putoaa evakuointisukka ja pelastuslautta, joka täyttyy automaattisesti. Kun lautta on täyttynyt, matkustajat voivat liukua sille evakuointisukkaa pitkin.

Pelastusveneisiin verrattuna evakuointijärjestelmällä on monta etua. Se vie vähän tilaa, sen saa käyttöön erittäin lyhyessä ajassa, sille mahtuu suuri määrä matkustajia ja pelastautuminen on sen avulla nopeaa.

”Aurora Botnian kokoiseen laivaan tarvittaisiin perinteisiä pelastusveneitä noin 6–8 kappaletta. Yhteen pelastusveneeseen mahtuisi enintään 150 matkustajaa ja sen käyttöönotto veisi noin 10 minuuttia neljältä henkilöltä. Evakuointijärjestelmiä laivaan tarvitaan vain kaksi ja yhden järjestelmän käyttöönotto vie ainoastaan noin 90 sekuntia 1–2 henkilöltä. Aurora Botnia on ensimmäinen suomalainen matkustaja-alus, joka korvaa pelastusveneet kokonaan evakuointijärjestelmillä”, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Evakuointijärjestelmää testattiin keskiviikkona 24.3. RMC:n telakalla Raumalla hyvin tuloksin.

”Tämänpäiväinen testaus onnistui erinomaisesti, eikä teknisiä ongelmia ilmennyt. Noin 20 ihmistä pelastettiin järjestelmän avulla hyvin nopeasti”, kertoo Aurora Botnian projektipäällikkö Johanna Kaijo Rauma Marine Constructionsilta.

Tänä keväänä valmistuva Aurora Botnia tulee liikennöimään reittiä Vaasan ja Uumajan välillä. Laiva on maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta.

Videon evakuointijärjestelmän testauksesta voit katsoa täältä: https://youtu.be/CxPG9dNCdrQ

Tuotannolliset työt ovat Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla jälleen käynnissä lähes normaalisti. Henkilömäärien vaiheittaisen kasvattamisen myötä töissä on tänään keskiviikkona 10. maaliskuuta ollut noin 900 henkilöä.

Myös tulevana viikonloppuna päästään nyt ensi kertaa tuotannon uudelleenkäynnistämisen jälkeen tekemään töitä normaalilla väkimäärällä. Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen.

”Koronatilanne on saatu tiukennetuilla turvatoimilla hallintaan hyvin, ja sen ansiosta olemme päässeet palaamaan tuotannossa lähes normaalitilanteeseen. Viranomaisten suorittamien joukkotestauksien jälkeen pieni määrä telakalla työskennelleitä on vielä eristyksessä tai karanteenissa. Kun he palaavat töihin, olemme jälleen täydessä henkilövahvuudessa”, Heinimaa sanoo.

Tiukennetut turvatoimet jatkuvassa tarkkailussa

Helmikuussa ilmenneen tartuntaryppään myötä RMC otti välittömästi käyttöön tiukennetun turvallisuussuunnitelman, jonka toimivuutta seurataan tarkasti.

”Tärkeintä on varmistaa töihin tulo vain terveenä ja helpottaa koronavirukselle altistuneiden kartoittamista. Valvomme ohjeiden noudattamista ja seuraamme tilanteen kehittymistä jatkuvasti. Teemme turvallisuussuunnitelmaan muutoksia välittömästi, jos se on tarpeen. Tulevat viikot näyttävät, kuinka hyvin tiukennetut toimet tepsivät”, Heinimaa kertoo.

Tiukennetun turvallisuussuunnitelman mukaisesti esimerkiksi suoraan ulkomailta telakalle töihin saapuvilta edellytetään kahta negatiivista koronatestitulosta. Lisäksi verkostoyrityksien työntekijät toimivat majoituksessa, kuljetuksissa ja telakka-alueella tiimeinä, jolloin mahdolliset koronavirukselle altistuneet pystytään kartoittamaan nopeasti karanteeniin asettamista varten.

Telakka-alueella on voimassa maskipakko, jota vartijat kiertävät päivittäin valvomassa tehostetusti. Maskittomat henkilöt poistetaan alueelta loppupäiväksi, ja heille annetaan kirjallinen varoitus.

Jos töihin tulossa olevalla on vähäisiäkin koronavirustaudin oireita, hänet ohjataan suoraan työterveyshuoltoon. Telakalle töihin tulossa oleville oireettomille henkilöille aletaan tehdä satunnaistestejä, ja he voivat halutessaan mennä testattavaksi myös oma-aloitteisesti. Ensi viikolla aloitettavia satunnaistestauksia jatketaan toistaiseksi.

Tuotannon käynnistäminen etenee Rauma Marine Constructionsin telakalla. Perjantaina 5. maaliskuuta telakalla oli töissä noin 500 henkilöä. Viranomaiset suorittivat aiemmin viikolla telakan pysäköintialueella koronatestauksia karanteenin loppuvaiheessa oleville. Karanteenin päättymisen jälkeen töihin ovat päässeet vain ne, joiden testitulos on ollut negatiivinen ja joiden kanssa samassa asunnossa asuvilla ei ole todettu uusia tartuntoja. Jokainen telakka-alueelle saapuva tarkastetaan portilla, ja maskipakon noudattamatta jättämisestä seuraa sanktio. Lisäksi RMC alkaa ensi viikolla tehdä satunnaistestauksia, jotta mahdolliset koronatartunnat havaittaisiin varhain.

Tuotannon käynnistäminen on edennyt RMC:n telakalla hyvin. Yhtiö on kasvattanut henkilömääriä vaiheittain, ja perjantaina 5. maaliskuuta telakalla oli töissä noin 500 henkilöä. Viikonloppuna töitä tehdään pienemmillä henkilömäärillä.

Viranomaisten aiemmin tällä viikolla suorittamien joukkotestauksien jälkeen töihin ovat päässeet vain ne, joiden tulos on ollut negatiivinen ja joiden karanteeni on päättynyt. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on tyytyväinen testauskokonaisuuteen.

”Olemme onnistuneet käytännön testausjärjestelyissä hyvin yhteistyössä verkostoyrityksien ja viranomaisten kanssa. Tarkennetun turvallisuussuunnitelmamme mukaisesti verkostoyrityksemme ovat jakaneet työntekijänsä majoituksissa ja kuljetuksissa tiimeihin, mikä on helpottanut altistuneiden kartoittamista ja karanteeniin asettamista merkittävästi.”

Tiukka seula portilla, satunnaistestit käyttöön, sanktio maskittomuudesta

Telakalla työskentelevien määrän kasvaessa RMC keskittyy varmistamaan, että töihin tullaan vain terveenä. Kaikki tulijat tarkastetaan telakan portilla, telakka-alueelle saapuville aletaan tehdä satunnaistestejä ja maskittomuudesta seuraa sanktio.

”Tällä hetkellä pysäytämme jokaisen telakan portille tulijan ja tarkistamme, että hänellä on lupa saapua töihin”, kertoo Heinimaa.

Ensi viikolla telakka-alueelle saapuville aletaan tehdä satunnaistestejä. Testeissä testataan viikoittain osa telakalle saapuvista, ja testiin voi halutessaan mennä myös oma-aloitteisesti. Koko telakka-alueella on lisäksi voimassa maskipakko, jota valvotaan tehostetusti. Ilman maskia olevalle henkilölle annetaan kirjallinen varoitus ja hänet poistetaan alueelta loppupäivän ajaksi.

Verkostoyrityksien työntekijät toimivat RMC:n tarkennetun turvallisuussuunnitelman mukaisesti tiimeinä majoituksessa, kuljetuksissa ja telakalla. Jos telakka-alueella olevalla ilmenee vähäisiäkin koronavirusinfektioon viittaavia oireita, henkilö sekä hänen tiiminsä ja muut työskentelyalueella olevat ohjataan välittömästi pois telakka-alueelta terveysviranomaisten tutkittavaksi. Myös vapaa-ajalla kehotetaan hakeutumaan testeihin matalalla kynnyksellä.

RMC:llä ovat koronapandemian alusta alkaen olleet voimassa viranomaisohjeistuksien mukaiset turvatoimet, joita on tiukennettu helmikuussa ilmenneen tartuntaryppään myötä. Yhtiö seuraa jatkuvasti tarkennetun turvallisuussuunnitelmansa toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa välittömästi lisätoimenpiteisiin.

Rauma Marine Constructions on jatkanut yhteistyössä viranomaisten kanssa Rauman telakan karanteenista vapautumassa olevien työntekijöiden testauksia uusien koronatartuntojen varalta. Testauksella varmistutaan siitä, että telakalle palaavat töihin vain varmuudella terveet työntekijät.

Tiistaina 2. maaliskuuta näytteet otettiin 235 henkilöltä. Keskiviikkoiltapäivään mennessä testatuilta oli löytynyt 16 uutta tartuntaa. Kaikkiaan telakkaan liittyviä koronatartuntoja on nyt ilmennyt 340 noin 1 000 työntekijän joukosta.

Viranomaisten määräämät koronatestaukset telakan alueella työskennelleiden osalta jatkuvat yhteistyössä telakan kanssa torstaina. Kaikki altistuneet ja karanteenissa olleet henkilöt testataan ennen karanteenin päättymistä. Töihin voivat palata vain terveet työntekijät.

RMC seuraa tilannetta aktiivisesti. Telakalla on tällä hetkellä käytössä viranomaissuosituksia tiukemmat turvatoimet, joita kaikki alueen toimijat noudattavat.

”On selvää, että tartuntoja voi tulla vielä lisää telakan ulkopuolella verkostoyrityksien työntekijöiden keskuudessa. Tarkennetun turvallisuussuunnitelmamme mukaisesti verkostoyrityksemme ovat nyt jakaneet työntekijänsä tiimeihin, mikä helpottaa altistuneiden kartoittamista ja karanteeniin asettamista merkittävästi. Olemme myös ottaneet käyttöön muita viranomaissuosituksia tiukempia järjestelyjä, joiden myötä esimerkiksi vaadimme töihin palaavilta negatiivisia testituloksia. Lisäksi suunnittelemme parhaillaan satunnaistestien tekemistä telakka-alueelle saapuville. Tämä erilaisten toimenpiteiden kokonaisuus on hieno esimerkki erinomaisesta yhteistyöstä RMC:n, verkostoyrityksien, Rauman kaupungin ja terveysviranomaisten kesken”, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo.

Rauma Marine Constructions järjestää yhdessä terveysviranomaisten kanssa maanantaista keskiviikkoon, 1.–3. maaliskuuta, massatestauksia karanteenin loppuvaiheessa oleville omille ja verkostoyrityksien työntekijöille telakan ulkopuolella sijaitsevalla pysäköintialueella. Karanteenin jälkeen töihin telakka-alueelle pääsee vain, jos testitulos on negatiivinen ja ei ole altistunut. Uusi toimintatapa on viranomaisohjeistuksia tiukempi.

Tuotannon käynnistäminen telakalla jatkuu tällä viikolla. Yhtiö ajoi telakan tuotannon alas perjantaina 19.2., kun telakalla työskentelevien työntekijöiden joukosta oli paljastunut koronatartuntojen rypäs. Viranomaiset testasivat kaikki telakalla työskentelevät ja asettivat tartunnan saaneet eristykseen sekä altistuneet karanteeniin.

Karanteenin loppuvaiheessa olevat testataan nyt uudelleen. RMC järjestää terveysviranomaisten maanantaista keskiviikkoon suorittamalle testaukselle puitteet telakan ulkopuolella sijaitsevalle pysäköintialueelle tiukoin turvatoimin.

”Haluamme auttaa terveysviranomaisia välttämään testauspaikkojen ylikuormittumista, joten tarjoamme telakan ulkopuolella olevan pysäköintialueen massatestauskäyttöön. Testattavat henkilöt saapuvat ohjeistuksemme mukaisesti paikalle ennalta määritellyissä autokunnissa porrastetusti. Omaa testausvuoroa odotetaan autossa, josta saa poistua vasta kun siihen on annettu lupa. Testin jälkeen poistutaan samassa autokunnassa majoituspaikkaan odottamaan testituloksia”, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo järjestelyistä.

Hän korostaa, että verkostoyritykset ovat olleet testausjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa esimerkillisesti mukana ja yhteistyö on sujunut erinomaisesti.

Töihin vain terveenä

Massatestauksissa on tullut ilmi uusia tartuntoja, jotka ovat syntyneet telakka-alueen ulkopuolella karanteenissa. Uudet tartunnat olivat Heinimaan mukaan odotettavissa, ja terveysviranomaiset ovat todenneet, että tapauksia löytyy todennäköisesti vielä lisää. Lisätestauksella varmistetaan, että takaisin töihin tulevat vain terveet henkilöt.

”Aiemmin viranomaisohjeistusten mukainen omaehtoinen karanteeni on katsottu riittäväksi toimenpiteeksi ennen töihin palaamista. Nyt karanteenissa olevia testataan uudelleen juuri siksi, että karanteenista vapautuisivat ja töihin pääsisivät vain terveet. Tartunnan saanut henkilö eristetään ja hänen kanssaan samassa tiimissä olevat asetetaan uudelleen karanteeniin”, Heinimaa kertoo.

Terveysviranomaisten tekemän koronatestin lisäksi RMC alkaa mitata sekä testeihin saapuvien että telakalle töihin tulevien ruumiinlämpöä lämpökameralla. Heinimaan mukaan ruumiinlämmön mittaaminen on osa yhtiön tiukennettua turvallisuussuunnitelmaa.

Rauman telakan tuotannon käynnistäminen jatkuu tällä viikolla vaiheittain, ja RMC on antanut verkostoyrityksilleen noudatettavaksi tarkat turvallisuusohjeet. Ohjeiden mukaisesti muun muassa töihin saapumista, taukoja ja ruokailuja porrastetaan. Lisäksi majoituksessa, kuljetuksissa, työkohteessa ja tauoilla toimitaan yksilöidyissä tiimeissä. Telakalla on myös voimassa maskipakko, jonka valvontaa on tiukennettu.

Rauma Marine Constructions on käynnistänyt Rauman telakan tuotantoa vaiheittain 25.1.2021 klo 6 alkaen. Yhtiö ajoi telakan tuotannon alas perjantaina 19.2. klo 14, kun telakalla työskentelevien työntekijöiden joukosta oli paljastunut koronatartuntojen rypäs. Viranomaiset testasivat kaikki telakan työntekijät ja asettivat altistuneet karanteeniin. Töitä aloitetaan nyt torstain ja perjantain aikana hiljalleen muutaman kymmenen työntekijän voimin. Viikonlopun telakka on kiinni, ja seuraava erä työntekijöitä saapuu töihin maanantaina.

RMC on käynyt tuotannon keskeytyksen aikana läpi sekä yhtiön omaa että verkostoyhtiöiden toimintaa. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että vaikka telakalla on toimittu viranomaisohjeiden mukaan jo pitkään, se ei selvästikään ole ollut riittävää.

“Kaikki ovat tehneet parhaansa toimien viranomaisohjeistuksien mukaan. Tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että se ei ole ollut riittävää. Siksi tiukennamme nyt omia ohjeitamme ja niiden noudattamisen valvontaa yhdessä verkoston kanssa. Tiedonkulkuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jotta kaikki telakalla työskentelevät ovat tietoisia ohjeistuksista ja niiden merkityksestä myös työajan ulkopuolella. Ohjeiden noudattamisen valvontaa lisätään, ja RMC edellyttää kaikilta toimijoilta nollatoleranssia.”

Heinimaa kertoo, että yrityksen sisäinen viestintä on monikielistä. Yhtiö arvioi seuraavaksi, onko kielivalikoiman laajentamiselle tarvetta ohjeiden ymmärrettävyyden varmistamiseksi.

Töitä porrastetaan, maskin käytön valvontaa tiukennetaan

Telakalle saavutaan jatkossa töihin porrastetusti, ja telakka-alueella liikutaan yksilöidyissä tiimeissä. Myös esimerkiksi taukoja ja ruokailuja porrastetaan aiempaa voimakkaammin.  Telakalla on lisäksi voimassa maskipakko, jonka valvontaa on tiukennettu. Lisäksi Rauma Marine Constructions järjestää jatkossa terveydentilan testausta ennen telakka-alueelle tuloa, jotta tilanne ei pääse uusiutumaan.

Heinimaa kertoo, että RMC:llä suhtaudutaan äärimmäisen vakavasti myös mediassa esitettyihin väitteisiin, joiden mukaan verkoston eri toimijat olisivat väärentäneet työntekijöidensä koronatestitodistuksia.

”Meillä ei ole tietoa tällaisesta toiminnasta. Kyse on kuitenkin vakavasta syytöksestä ja tutkimme sen perin pohjin”, Heinimaa sanoo.

RMC päätti telakan tuotannon keskeyttämisestä viime viikolla tilanteen laajuuden paljastuttua. Päätös tehtiin yhdessä viranomaisten kanssa. Telakan tuotannon alasajo tehtiin suunnitelmallisesti ja yhteistyössä alueen kaikkien toimijoiden kanssa.

Tuotannon käynnistäminen koronasulun jälkeen aloitetaan maltillisesti ja hallitusti. Kaikki telakan tilat on siivottu tehostetusti, ja käytössä ovat erityisen tiukat turvatoimet turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Rauma Marine Constructions on tarkentanut aikaisempia ohjeistuksiaan laatimalla yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa yksityiskohtaisen turvallisuussuunnitelman, jonka pohjalta tuotantoa voidaan jatkaa.

Rauma Marine Constructions käynnistää Rauman telakan tuotantoa vaiheittain torstaista 25. helmikuuta alkaen. Tuotannon käynnistäminen aloitetaan rauhallisella tahdilla ja pienillä henkilömäärillä.

”Käynnistämme tuotantoa hyvin maltillisesti. Torstain ja perjantain aikana töihin palaa vain muutamia kymmeniä työntekijöitä, jotka eivät ole olleet telakalla tämän koronaryppään aikana. Viikonloppuna töitä ei telakalla tehdä, jotta voimme rauhassa valmistautua ensi viikkoon. Seuraavat töihin palaavat saapuvat ensi viikon maanantaina, ja määrää kasvatetaan päivä kerrallaan. Kaikki toimintamme tähtää siihen, että tuotanto saadaan käyntiin turvallisissa työskentelyolosuhteissa”, kertoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Turvatoimet jatkossa entistäkin tiukempia

Telakalla ovat olleet jo lähes vuoden ajan käytössä laajat turvatoimet koronatartuntojen varalta. Nyt käsillä olevan tilanteen vuoksi kaikki telakka-alueella olevat tilat on siivottu tehostetusti ja desinfioitu 20.–21.2. välisenä aikana. Jatkossa käytössä ovat aiempaakin tiukemmat turvatoimet koronatartuntojen varalta. RMC on suunnitellut lisäturvatoimet hyvässä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa.

”Olemme laatineet yhdessä terveysviranomaisten kanssa yksityiskohtaisen turvallisuussuunnitelman, johon myös verkostoyritykset ovat sitoutuneet. Suunnitelma ja siihen liittyvät ohjeistukset kattavat laajasti telakka-alueelle saapumisen ja siellä toimimisen sekä esimerkiksi työntekijöiden vapaa-ajanviettoon ja asumiseen liittyvät pelisäännöt ja toimintatavat. Edellytämme töihin palaavilta negatiivisia testituloksia. Tulemme myös lisäämään satunnaistestausta ja muun muassa selvitämme pikatestausta töihin saavuttaessa. Sairaana ei siis telakka-alueelle ole lupaa tulla”, tiivistää Heinimaa.

 Laivaprojektien aikataulujen kiinni kiriminen aloitetaan välittömästi

Rauma Marine Constructionsilla on tällä hetkellä käynnissä kolme laivaprojektia: Wasalinen Aurora Botnia, Tallinkin matkustaja-autolautta MyStar sekä Puolustusvoimien neljän monitoimikorvetin kokonaisuus. Näiden projektien aikatauluja tarkastellaan parhaillaan.

”Tuotannon jatkamisella tällä viikolla varmistamme tarkennettujen turvallisuustoimenpiteiden toimivuuden käytännössä ennen ensi viikolla tapahtuvaa henkilöstömäärien selkeää kasvua”, Heinimaa kertoo.

Rauman telakalla on ilmennyt viime päivinä koronatartuntojen rypäs. Rauma Marine Constructionsin omilla työntekijöillä ei ole todettu tartuntoja, mutta yhtiön verkostossa niitä on tullut ilmi useita kymmeniä. Viranomaiset ovat asettaneet kaikki tartunnoille altistuneet työntekijät 14 päivän karanteeniin. Muut verkostossa työskentelevät työntekijät testataan loppuviikon aikana.

Rauman telakalla ilmennyt koronatartuntojen rypäs pyritään saamaan kuriin. Kaikkiaan koronatapauksia on tullut RMC:n verkostoon kuuluvissa yrityksissä ilmi viikonlopun ja alkuviikon aikana 47.

Koronatestausta telakalla tiivistetään keskiviikosta eteenpäin. RMC tarjoaa terveysviranomaisille tilan, jossa useampi testausryhmä voi toimia yhtä aikaa. Kaikki RMC:n alihankkijoiden työntekijät, jotka eivät ole altistuneet testataan viranomaisten toimesta loppuviikon aikana. Myös testiin ohjaamisesta vastaavat terveysviranomaiset. Lisäksi viranomaiset ovat asettaneet altistuneet 14 päivän karanteeniin.

”Suhtaudumme äärimmäisen vakavasti nyt esiin tulleisiin koronatartuntoihin, ja haluamme yhteistyössä viranomaisten kanssa saada tartuntaketjut kuriin. Omalta osaltamme haluamme korostaa viranomaisten ohjeiden ja hygienian tarkkaa noudattamista myös vapaa-ajalla. Vaikka RMC:n omilla työntekijöillä ei ole toistaiseksi todettu tartuntoja, olemme tiukentaneet oman väkemme etätyösuosituksia. Telakalla on myös voimassa maskipakko, silloin kun se on työturvallisuusnäkökohdat huomioiden mahdollista”, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Verkoston työntekijät palaavat töihin telakalle joko karanteenin tai negatiivisen testituloksen myötä. RMC:n mukaan koko verkostolla on vahva tahtotila saada tartunnat kuriin ja työt jatkumaan normaalisti.

RMC:llä on parhaillaan rakenteilla kaksi matkustaja-autolauttaa. Työt telakalla eivät pysähdy, mutta verkoston työntekijöiden testauskierros aiheuttaa mahdollisia paikallisia työkatkoksia.

Rauma Marine Constructions on nimittänyt operatiiviseksi johtajakseen Ville Laaksosen. Laaksonen seuraa tehtävässä Timo Suistiota, joka keskittyy jatkossa rooliinsa RMC:n varatoimitusjohtajana.

Rauman telakkaa operoiva Rauma Marine Contstructions (RMC) on nimittänyt uudeksi operatiiviseksi johtajakseen (Chief Operating Officer) laivatekniikan insinööri Ville Laaksosen. 38-vuotias Laaksonen aloittaa tehtävässään 1. helmikuuta, 2021. Hän liittyy myös osaksi RMC:n johtoryhmää, missä hänen vastuualueenaan on tuotanto.

Laaksonen on toiminut aiemmin Meyer Turku Oy:n varustelutuotannon johtajana ja osana telakkayhtiön johtoryhmää.

”RMC on kasvanut korona-ajasta huolimatta vuonna 2020 liikevaihdoltaan isommaksi kuin Rauman telakka on koskaan aiemmin ollut, ja olen iloinen, että Ville Laaksonen liittyy vahvaksi osaksi kasvutarinaamme. Johdon vahvistaminen Villen kaltaisilla dynaamisilla johtajilla kertoo uuden laivanrakennussukupolven esiinmarssista vastuutehtäviin”, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa toteaa.

RMC:n operatiivisena johtajana tähän asti toiminut varatoimitusjohtaja Timo Suistio keskittyy jatkossa varmistamaan yhtiön kasvustrategian toteutumista, kehittämään projektijohtamista ja tukemaan myyntiä.

Rauma Marine Constructions on solminut kolme merkittävää päälaitehankintasopimusta Puolustusvoimille toimitettaviin monitoimikorvetteihin. Monitoimikorvettien päälaitteet ostetaan globaalisti johtavilta alan toimittajilta, joiden järjestelmät on kehitetty erityisesti taistelualuksiin. Solmittujen sopimusten arvo on yli sata miljoonaa euroa.

Tärkeimmät sopimukset kriittisistä pitkän toimitusajan laitteista on allekirjoitettu kevään ja kesän aikana hyvin poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Koronapandemia on aiheuttanut merkittäviä haasteita monille yrityksille, eikä se ole ollut vaikutukseton Laivue 2020 -hankkeellekaan.

-Tässä haastavassa tilanteessa on jouduttu kehittämään uusia toimintatapoja, ja neuvottelumenettelyt ovat vaatineet uusia tapoja toimia sekä pitkäjänteisyyttä kaikilta osapuolilta. Olemme todella tyytyväisiä, että suurimmat ja aikataulukriittisimmät laitehankinnat Puolustusvoimien tilaamaa Laivue 2020 -hanketta varten on nyt tehty. Saavutus on huomattava maailmassa, jossa monet telakat ja yritykset ovat joutuneet sulkemaan ovensa jo kokonaan, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Monitoimikorvettien koneiston tärkeimpiä laitteita ovat kaasuturbiini ja sähkökäyttöjärjestelmä ja ne potkuriakseleihin yhdistävä vaihteisto sekä päädiesel-generaattorit. Suorituskyvyn kannalta kriittisen ja teknisesti haastavan vaihteiston sekä sähkökäyttöjärjestelmän toimittaa aluksiin saksalainen RENK AG. Yhtiöllä on vuosikymmenten kokemus taistelualusten vaihdetoimituksista lukuisille valtioille ympäri maailman.

Kaasuturbiinin aluksiin toimittaa yhdysvaltalainen General Electric. LM2500-kaasuturbiini on yleisin sotalaivoissa käytetty kaasuturbiini maailmassa. Suomen merivoimat tulee olemaan 39. tätä turbiinimallia käyttävä laivasto maailmassa.

Aluksen sähkö tuotetaan puolestaan MAN Energy Solutions SE:n erittäin hiljaisilla 12V 175D -dieselgeneraattoreilla.

Toimittajavalinnoissa tärkeässä roolissa oli aluksen operatiivisen suorituskyvyn varmistaminen eli moottoreiden ja vaihteiden teho-painosuhde, alusten vedenalainen hiljaisuus ja taistelunkestävyys. Kaikissa järjestelmissä on myös huomioitu sotalaivoille erittäin poikkeukselliset talvi- ja jäissäkulkuvaatimukset. Laivue 2020 -alusten koneisto- ja propulsioratkaisu on niin sanottu CODELAG (Combined Diesel Electric and Gas) kahdella potkuriakselilinjalla. Alhaisemmilla nopeuksilla alusta kuljettavat vaihteeseen kytkeytyvät sähkömoottorit, jotka saavat tehonsa dieselgeneraattoreilta. Suuremmilla nopeuksilla ja raskaissa jääolosuhteissa vaihteeseen kytketään suuritehoinen kaasuturbiini.

Valitut järjestelmät ja niiden toimittajat täyttävät myös alukselta vaaditun kansallisen huoltovarmuuden kriteerit. Alukset huolletaan Suomessa koko niiden elinjakson ajan.

Rauman telakalla Tallinkin uusimman nopean shuttle-aluksen työt etenevät suunnitellusti. Rauma Marine Constructionsin uudisrakennuksen NB6003 eli MyStarin köli laskettiin tänään 18. syyskuuta. MyStarin on määrä valmistua vuoden 2022 alkupuolella, minkä jälkeen se liikennöi Tallinnan ja Helsingin välillä. Aluksen rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on noin 1 500 henkilötyövuotta.

Aluksen ensimmäinen kölilohko laskettiin tänään Rauman telakan rakennusaltaaseen. Lohko painaa noin 270 tonnia. Kölinlasku on laivanrakennuksessa merkittävä taitekohta, jota voi pitää laivan syntyhetkenä. Kölin alle laitetaan laskun yhteydessä perinteisesti onnenlantit. Nyt onnenlantteina käytettiin suomalaisia ja virolaisia euron kolikoita.

”Globaalista taloustilanteesta ja koronapandemiasta huolimatta voimme iloksemme kertoa, että Rauman telakalla tuotanto on pysynyt käynnissä ja laivojen rakentaminen on jatkunut. Koronapandemian ollessa edelleen käynnissä emme voi vielä arvioida sen lopullisia vaikutuksia telakan toimintaan. Olemme kuitenkin luottavaisia, että toiminta jatkuu suunnitellusti”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Päälaitteiden toimitukset telakalle etenevät aikataulussaan. Kesällä testattiin aluksen pääkoneet, ja generaattorien testaukset saatiin päätökseen elokuussa.

”Nyt on tärkeää katsoa sekä lähitulevaisuuteen että hieman pitemmälle ja jatkaa tämänkaltaisten avainprojektien viemistä eteenpäin. Avainprojektien ansiosta laivaliikenne on tulevaisuudessa yhä ympäristöystävällisempää, tehokkaampaa ja vastuullisempaa”, sanoo Tallink Gruppin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

”Olemme iloisia ja ylpeitä, että MyStar-projektin myötä voimme olla mukana ylläpitämässä Suomen rikasta laivanrakentamisen perinnettä. Nyt jos koskaan on tärkeää, että laiva voidaan rakentaa aivan naapurissa eli Suomessa. Täten voimme tukea työllisyyttä niin Suomessa kuin Virossakin, pitää Suomen pitkäikäisen meriteollisuuden rattaat pyörimässä sekä tukea koko Itämeren alueen taloutta”, Nõgene toteaa.

MyStarin rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2020. Seuraava virstanpylväs kölinlaskun jälkeen on vesillelasku kesällä 2021. Valmis alus luovutetaan tilaajalle alkuvuodesta 2022. Kyseessä on noin 250 miljoonan euron projekti.

Kölinlaskuseremonian voi katsoa taltiointina täällä.

Wasalinen uusi matkustaja-autolautta Aurora Botnia laskettiin vesille Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla perjantaina 11. syyskuuta. Alus valmistuu keväällä 2021, minkä jälkeen se liikennöi Vaasan ja Uumajan välillä. Aluksen rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on noin 800 henkilötyövuotta.

Vesillelaskupäivä on Aurora Botnian historiassa merkityksellinen. Vaasan ja Uumajan kaupunkien perustama Kvarken-työryhmä toimitti Viestintäministeriölle 11. syyskuuta 2012 raportin Ehdotukset toimenpiteiksi matkustaja- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi Kvarkenissa ympäri vuoden. Nyt, tasan kahdeksan vuotta myöhemmin, Wasalinen uusi laiva, Rauma Marine Constructionsin uudisrakennus NB6002 laskettiin vesille.

”Voimme olla ylpeitä siitä, että vallitsevista olosuhteista huolimatta juhlistamme tänään Aurora Botnian vesillelaskua. RMC:n ja verkostoyritystemme työntekijät ovat tehneet erinomaista työtä ratkoen yhä uudelleen koronan aiheuttamia haasteita ja vieneet projektia määrätietoisesti eteenpäin. Olen myös todella tyytyväinen asiakkaan kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja uskon sen jatkuvan erinomaisena tästä eteenpäinkin. Projekti on uniikki meille molemmille”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Uudenlainen tekniikka alentaa hiilidioksidipäästöjä

Aurora Botnia on maailman ensimmäinen matkustaja-autolautta, joka tulee täyttämään Clean Design -luokkamerkin kriteerit. Sen neljä Wärtsilän toimittamaa pääkonetta toimivat sekä nesteytetyllä maakaasulla (LNG) että biokaasulla (LBG), ja sen liikenne satamiin voidaan hoitaa sähköllä. Uuden tekniikan ansiosta aluksen hiilidioksidipäästöt laskevat huomattavasti Merenkurkussa nyt liikennöivään alukseen verrattuna.

”Tänä erityisenä päivänä haluan kiittää koko Wasalinen henkilöstöä sekä laivalla että maissa. Haluan myös lähettää kiitokseni kaikille kumppaneillemme ja kaikille, jotka tukevat meitä tällä matkalla. Uusi laiva on maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta ja siinä on paljon uusia ominaisuuksia. Wasaline haluaa olla Itämeren sympaattisin, ympäristöystävällisin ja luotettavin varustamo. Tänään aloitamme myös matkamme päivittämään tuotemerkkiämme vastaamaan tätä uutta aikakautta”, Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg sanoo.

Työt jatkuvat laivan sisällä

Vesillelaskun jälkeen alus siirtyy runkotyövaiheesta varusteluvaiheeseen. Varusteluvaiheessa rakentamisen painopiste vaihtuu terästyöstä putkitöihin, eristykseen, ilmastointiin ja sähkötöihin. Lisäksi aluksen konehuoneiden varustelutyöt ja autokansien rakentaminen jatkuvat.

Laivaa herätellään henkiin, kun automaation ja erilaisten systeemien yhteensovittamisen kautta sähköt saadaan päälle ja putkissa alkaa kiertää vettä ja polttoainetta.  Aluksen sisustustyöt tehdään ensi talven aikana. Varusteluvaihe huipentuu ennen laivan luovutusta tehtäviin käyttöönotto- ja merikokeisiin keväällä 2021.

Voit katsoa Aurora Botnian vesillelaskuseremonian tallennuksen osoitteessa: https://vimeo.com/452475147/9e781d1baa

Koronaviruksen ja sen aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi Australian TT-Line Company Pty. Ltd on vetäytynyt Rauma Marine Constructionsin (RMC) kanssa tehdystä kahden matkustaja-autolautan aiesopimuksesta. Aiesopimus kahden matkustaja-autolautan rakentamisesta allekirjoitettiin tämän vuoden helmikuussa.

TT-Line Company vetäytyi kaupasta Tasmanian osavaltion omistajaohjausministerien tekemän päätöksen mukaisesti. Alusten rakentamisen oli tarkoitus alkaa Rauman telakalla alkuvuodesta 2021.

– TT-Line Company on ilmoittanut meille, että he vetäytyvät kaupasta ja lykkäävät laivahankintaa maailmanlaajuisen koronapandemian ja sen aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Tilanne on meille luonnollisesti valitettava, mutta voimme onneksemme todeta, että kaupan peruuntuminen ei aiheuta RMC:lle välittömiä muutostarpeita, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

– Olemme aina valmiina jatkamaan keskusteluita TT-Line Companyn kanssa, kun alusten rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, Heinimaa jatkaa.

– On ollut ilo työskennellä RMC:n kanssa, ja olemme pahoillamme, että joudumme vetäytymään sopimuksesta, jonka uskoimme johtavan kolmen vuoden hedelmälliseen yhteistyöhön, sanoo TT-Line Companyn toimitusjohtaja Bernard Dwyer.

Rauma Marine Constructions rakentaa parhaillaan Wasalinelle Aurora Botnia -matkustaja-autolauttaa Vaasa-Uumaja-välille. Tallink Gruppin shuttle-alus MyStarin tuotanto alkoi niin ikään Rauman telakalla huhtikuussa. Lisäksi RMC solmi viime syksynä Puolustusvoimien kanssa sopimuksen neljän monitoimikorvetin rakentamisesta.

– Tuotannossa olevien projektien toteuttaminen ja neljän monitoimikorvetin suunnittelutyöt jatkuvat Rauman telakalla sovitusti. Teemme jatkuvasti töitä myös uusien ja vaihtoehtoisten projektin kanssa, Heinimaa jatkaa.

Rauma Marine Constructionsin (RMC) Rauman telakalla rakennettavan Tallinkin uuden shuttlealuksen, MyStarin, pääkoneiden valmistus on käynnissä. Ensimmäinen pääkone on valmistunut ja koeajettu tehtaalla onnistuneesti. Kaksoispolttoaineratkaisulla varustetut pääkoneet alukseen valmistaa saksalainen MAN Energy Solutions.

Helsinki-Tallinna välillä liikennöivä nopea shuttlealus, MyStar, on valmistuttuaan yksi Itämeren ympäristöystävällisimmistä aluksista. Kaksoispolttoaineratkaisulla varustetut pääkoneet ovat tärkein teknologinen ratkaisu aluksen ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden varmistamiseksi. Yhden pääkoneen nimellisteho on 8400 kW eli 11 265 hevosvoimaa (hp). Yhteensä alukseen tulee viisi 8-sylinteristä pääkonetta.

MyStarissa käytetään ensisijaisena polttoaineena vähäpäästöistä nesteytettyä maakaasua (LNG). Aluksella on mahdollista käyttää tulevaisuudessa polttoaineena myös biokaasua, kun siitä tulee käyttökelpoinen polttoainevaihtoehto. Aluksen edistyksellinen sähköpropulsiokoneisto mahdollistaa laivan operoinnin kaikissa tilanteissa energiatehokkaasti jopa 27 solmun nopeudella.

– Haluamme olla kehityksen kärjessä ottamassa käyttöön teknologisia kokonaisratkaisuja ympäristöystävällisen merenkulun kehittämiseksi. Nyt rakenteilla olevan MyStarin pääkoneet voidaan käynnistää nesteytetyllä maakaasulla. Diesel-polttoaineen kulutus on näin ollen myös käynnistyksessä mahdollisimman vähäistä, mikä vähentää päästöjä merkittävästi omalta osaltaan, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

– Tallink Grupp etsii jatkuvasti innovatiivisia ja vihreitä ratkaisuja Itämerelle ja merenkulkuun yleensä. Valmistuttuaan MyStar on laivastomme toinen LNG-käyttöinen nopea alus, joka operoi Tallinna-Helsinki välillä. On hienoa työskennellä saman henkisten yritysten kanssa, kuten MAN Energy Solutions, joille innovatiiviset ja ympäristöystävälliset ratkaisut ovat liiketoiminnan ydintä. Yhteistyössä voimme saavuttaa kestävän merenkulun tavoitteet, täyttää kaikki nykyiset ja tulevat säädökset samalla kun varmistamme pienemmät merenkulun ympäristövaikutukset, sanoo Tallin Gruppin kapteeni Tarvi-Carlos Tuulik.

MyStar-matkustaja-autolautan tuotanto aloitettiin Rauman telakalla 6. huhtikuuta 2020. MyStar on tällä hetkellä suurin RMC:n rakenteilla oleva laiva Rauman telakalla. Alus on noin 212 metriä pitkä, ja sen bruttovetoisuus on noin 50 000 tonnia. Matkustajia ja miehistöä alukseen mahtuu 3 000 henkeä ja siinä on 1 900 kaistametriä tilaa ajoneuvolle ja rekoille. Projektin työllisyysvaikutus telakalle on arviolta yli 1 500 henkilötyövuotta. MyStar liikennöi tulevaisuudessa Helsinki–Tallinna-välillä. Aluksen rakentamisessa otetaan huomioon aluksen operointiprofiili, suurten matkustajamäärien ja ajoneuvojen tehokas toiminnallisuus sekä viihtyvyys.

MyStarin tuotannon aloitus videoitiin ja se on katsottavissa osoitteessa: https://vimeo.com/400237809

Rauma Marine Constructions Oy:n johtoon on tehty uusi nimitys, joka astui voimaan 1. toukokuuta 2020.

DI Mika Laurilehto on nimitetty yhtiön myyntijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Laurilehto siirtyi myyntijohtajan tehtävään saksalaiselta telakkayhtiö MV Werfteniltä, missä hän työskenteli johtotehtävissä vastuualueenaan Project and network development sekä sitä ennen Design and engineering. Tätä ennen Laurilehto toimi suunnittelutoimisto Deltamarinin toimitusjohtajana.

Wasalinen uuden matkustaja-autolautan, Aurora Botnian, rakentaminen Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla etenee koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta.

– Viimeisten lohkojen kokoaminen on alkamassa ja rungon koonti sekä konehuoneiden ja autokansien varustelu jatkuvat vilkkaana. Puolan Gdanskista toimitetaan Aurora Botniaan yhteensä seitsemän lohkoa, joista kolme saapui huhtikuun lopulla. Saapuneiden lohkojen varustelu on nyt käynnissä, kertoo uudisrakennusprojektin NB6002 projektipäällikkö Johanna Kaijo.

Hyttien rakentaminen on niin ikään aloitettu Raumalla. Elokuussa telakalle toimitetaan asennusta varten muun muassa keulaportti sekä muita varusteita kuten laitaovet ja liikkuva autokansi.

Wasalinen projektissa työskentelee RMC:n oman henkilöstön lisäksi tällä hetkellä lähes 400 verkoston henkilöä ja he edustavat yli kymmentä kansalaisuutta. Koronatilanne on aiheuttanut haasteita lisä- ja vaihtomiehitykseen.

– Toivomme, että hallituksen maanantaina 4. toukokuuta tekemät päätökset työvoiman liikkuvuuden helpottamisesta auttavat tähän tilanteeseen, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa sanoo.

– Aluksemme tulee olemaan maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta. On ilo seurata rakennuksen etenemistä ja miten hyvin projekti edistyy. Erinomainen yhteistyö telakan ja alihankkijoiden kanssa näkyy kaikkialla, ja rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti kaikista haasteista huolimatta, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Seuraava merkittävä etappi Aurora Botnian rakentamisessa on syksyllä tapahtuva vesillelasku.

Rauma Marine Constructions (RMC) jatkaa laivojen suunnittelua ja rakentamista koronaviruksen aiheuttaman maailmanlaajuisen epidemian haasteista huolimatta. Tallinkin uuden shuttle-aluksen, MyStarin, rakentaminen on käynnistynyt Rauman telakalla maanantaina 6. huhtikuuta.

Tallinkin uusi matkustaja-autolautta on suurin Rauma Marine Constructionsin (RMC) telakalla tähän mennessä rakennettava laiva. Alus tulee hyödyntämään uusinta teknologiaa ja innovatiivisia ratkaisuja. Energiatehokkaassa laivassa on esimerkiksi kaksoispolttoaineratkaisu, jonka toisena polttoaineena on mahdollista käyttää vähäpäästöisempää nesteytettyä maakaasua (LNG). Aluksen edistyksellinen sähköpropulsiokoneisto mahdollistaa laivan operoinnin kaikissa tilanteissa energiatehokkaasti jopa 27 solmun nopeudella.

”Olemme ylpeinä aloittamassa uuden MyStar-aluksen tuotantoa ja samalla jatkamassa yhteistä laivanrakennusperinnettä tärkeän asiakkaamme Tallink Gruppin kanssa, jolle tämä on jo seitsemäs lautta-alus Raumalta. Olemme yhdessä kehittämässä Suomen ja Viron välistä laivaliikennettä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan”, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa sanoo.

RMC:n tavoitteena on olla Euroopan johtava matkustaja-autolauttojen rakentaja. Heinimaan mukaan Tallinkin aluksen rakentaminen luo tälle hyvää pohjaa.

Tallink MyStarin arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Alus on noin 212 metriä pitkä, ja sen bruttovetoisuus on noin 50 000 tonnia. Matkustajia ja miehistöä alukseen mahtuu 3 000 henkeä ja siinä on 1 900 kaistametriä tilaa ajoneuvolle ja rekoille. Projektin työllisyysvaikutus telakalle on arviolta yli 1 500 henkilötyövuotta. MyStar liikennöi tulevaisuudessa Helsinki–Tallinna-välillä. Aluksen rakentamisessa otetaan huomioon aluksen operointiprofiili, suurten matkustajamäärien ja ajoneuvojen tehokas toiminnallisuus sekä viihtyvyys.

Meriliikenne on talouden kannalta elintärkeää

”Viime viikkojen aikana maailma on muuttunut niin paljon, että sitä hädin tuskin tunnistaa. Kaikkialla on haasteita, sulkemisia ja lakkauttamisia. Myös Tallinkin tilanne on haastava, mutta teemme töitä selvitäksemme ja katsomme eteenpäin. MyStarin rakentaminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden projekteistamme. Jo ennen koronakriisiä alkanut urakka tuottaa yhden Itämeren ympäristöystävällisimmistä aluksista. Olen iloinen, että aloitamme tänään projektin uuden vaiheen yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme, Rauman telakan kanssa”, sanoo Tallink Gruppin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

”Haastavana aikana käy entistäkin selvemmäksi, miten tärkeitä luotettavat ja ympäristöystävälliset laivat sekä toimiva meriliikenne ovat taloudelle ja ulkomaankaupan turvaamiselle. Siksi me Tallinkilla sitoudumme Itämeren innovatiivisimpien ja vastuullisimpien laivojen rakentamiseen ja liikennöintiin entistäkin vahvemmin”, Nõgene toteaa.

Rauman telakalla ehkäistään koronaviruksen leviämistä tehokkaasti

Rauman telakalla on toteutettu mittavia toimenpiteitä RMC:n toiminnan ylläpitämiseksi ja koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi: henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita tiedotetaan aktiivisesti, etätyötä on lisätty, sähköisiä toimintaympäristöjä kehitetään ja henkilöstöä tuetaan haastavassa tilanteessa. Puhtauteen ja siisteyteen liittyviä toimenpiteitä on tehostettu kaikissa toiminnoissa. Tuotannossa keskitytään erityisesti työskentelytapojen kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien kanssa.

”Ensisijaisena tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön ja yhteistyökumppanien turvallisuus. Lisäksi tavoitteenamme on minimoida koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset ja tuotannolliset vaikutukset. Töitä riittää, kunhan vain työvoima ja materiaalit liikkuvat. Meillä on nyt hyvä vauhti päällä telakalla”, Jyrki Heinimaa sanoo.

Kuvassa: RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ja projektipäällikkö Marko Paloluoto aloittivat tänään teräksen leikkauksella RMC:n uudisrakennuksen NB6003:n, Tallinkin MyStarin tuotannon.

Rauman telakan tilauskanta nousi vuonna 2019 yli miljardiin euroon. Suomen meriteollisuus voi muutenkin hyvin, sillä sen liikevaihto kasvoi vuoden 2018 aikana lähes 10 %. Tällä hetkellä Raumalla on työn alla autolauttoja ja viranomaisaluksia, ja telakalla olisi annettavaa myös Pohjanlahden jäänmurtajakannan uusimiseen. Paras vaihtoehto uusimiselle olisi yhteistyö murrettavia väyliä jakavan naapurimaa Ruotsin kanssa.

Rauman telakka elää voimakasta kasvukautta. Rauma Marine Constructionsin (RMC) varatoimitusjohtaja Timo Suistio kuvaa telakan 2020-lukua autolauttojen ja viranomaisalusten vuosikymmeneksi.

Tilauskirjassa on tällä hetkellä kaksi matkustaja-autolauttaa ja neljä monitoimikorvettia Puolustusvoimille. Lisäksi RMC solmi helmikuun viimeisellä viikolla australialaisen TT-Line Companyn kanssa aiesopimuksen kahdesta Spirit of Tasmania -matkustaja-autolautasta.

”RMC:n tuotantotilanne mahdollistaa myös jäänmurtajien yhteishankkeen toteuttamisen. Pidän tätä suurena mahdollisuutena Suomen meriklusterin kehittämiselle etenkin innovaatioiden suhteen”, Suistio sanoo.

Suomen ja Ruotsin yhteinen jäänmurtajahanke herätti keskustelua RMC:n sidosryhmilleen järjestemässä ajankohtaisseminaarissa tiistaina 3. maaliskuuta.

Jäänmurtajat voitaisiin uusia yhteistyössä Ruotsin kanssa

Suomen meriteollisuuden kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla on innovatiivisuus. Sille on nyt myös kysyntää, kun meriteollisuudessa on digitaalisuuden ja hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden myötä käynnissä iso murros.

”Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla 14 ympäristöystävällistä alusta. Tämä trendi tulee kasvamaan myös globaalisti, mikä luo meille valtavasti mahdollisuuksia”, Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala sanoo.

Uusien jäänmurtajien tulee vastata 2050-luvulle asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Aluksiin ei kuitenkaan vielä ole olemassa valmiita ratkaisuja, joiden avulla tavoitteisiin päästäisiin.

”Ratkaisut pitää siis kehittää. Julkiset hankinnat ovat Suomessa aina olleet keihäänkärkiä teollisille innovaatioille ja menestykselle”, Rauma Marine Constructionsin hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini toteaa.

Niini korostaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä jäänmurtajahankinnoissa, koska mailla on yhteistyösopimus myös itse jäänmurtamisesta. Maat sopivat yhteistyöstä 1970-luvulla päättäessään pitää Perämeren auki laivaliikenteelle ympärivuotisesti.

”Ruotsi on lähtenyt omassa jäänmurtajahankkeessaan jo liikkeelle. Suomen pitäisi nyt muodostaa tässä asiassa oma suunnitelmansa ja päättää toimijat ja aikataulu. RMC on valmis johtamaan ja toteuttamaan murtajahankkeen yhteistyössä verkostonsa kanssa”, Niini sanoo.

Meriklusterin liikevaihto rikkonee pian 15 miljardin euron rajan

Turun yliopiston Brahea-instituutin erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan suomalaisen meriteollisuuden nousukausi näkyy jo Suomen meriklusterin vuoden 2018 tunnusluvuissa. Meriklusterin liikevaihto vuoden aikana oli yli 14 miljardia euroa.

”Vuoden 2019 luvut eivät ole vielä selvillä, mutta kasvu on ollut vuoden aikana niin vahvaa, että luultavasti liikevaihto menee jo yli 15 miljardin”, Karvonen sanoo.

Suurin osa meriklusterin liikevaihdosta tuli meriteollisuudesta, jonka liikevaihto oli reilut 9 miljardia euroa. Kasvua vuodesta 2017 meriteollisuudessa oli 9,8 %. Suomen seitsemän suuren telakan suhteen kasvutahti oli vielä kovempi kohoten keskimäärin 30 %:iin.

Meriteollisuus työllisti vuonna 2018 yli 30 000 henkilöä, mikä on 5,6 % enemmän kuin vuonna 2017.

”Telakka- ja muulla meriteollisuudella on Suomessa erittäin merkittävät taloudelliset vaikutukset niin liikevaihdon kuin työllistymisen osalta. Vaikutukset ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti, ja kasvu myös jatkuu. Eikä kyse ole pelkästään alueellisista asioista, vaan vaikutukset ulottuvat koko maahan”, Karvonen sanoo.

Rauma Marine Constructions Oy (RMC) ja australialainen TT-Line Company Pty Ltd ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen kahden nopean matkustaja-autolautan rakentamisesta. Projektin työllisyysvaikutus on arviolta noin 3 500 henkilötyövuotta, ja alusten rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2021. 

– Olemme ylpeitä ja kiitollisia TT-Line Companyn meille osoittamasta luottamuksesta. Uskomme, että alkaneen yhteistyön myötä pystymme palvelemaan asiakastamme tavalla, jonka tuloksena syntyy maailmanluokan matkustaja-autolauttaratkaisu, joka sopii erinomaisesti TT-Line Companyn liiketoimintaan. Aiesopimuksen myötä RMC jatkaa vahvasti suunnitellulla kasvupolulla rakentaa matkustaja-autolauttoja Raumalla. Tämä tarkoittaa laivanrakennusteollisuuden vakaata kasvua Suomessa, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Laivat rakennetaan Rauman telakalla. Ne toimitetaan asiakkaalle Australian Tasmaniaan syksyinä 2022 ja 2023. Spirit of Tasmania -brändin alla liikennöivät laivat korvaavat nykyiset, Turussa vuonna 1998 rakennetut Spirit of Tasmania I ja II (ex. Superfast III ja Superfast IV) -laivat. Uusien alusten matkustajamäärä on 1800 henkilöä ja niiden bruttovetoisuus on noin 48 000 tonnia. Alukset liikennöivät vaativissa olosuhteissa Australian Melbournen ja Tasmanian Devonportin välillä.

– Alusten rakentaminen on luonnollinen jatko samaa kokoluokkaa olevalle MyStarille, jota olemme rakentamassa Tallink Gruppille. Seuraavien kuukausien aikana TT-Line Company ja RMC työskentelevät viimeistelläkseen lopullisen laivanrakennussopimuksen. Laivojen suunnittelutyö aloitetaan kuluvan vuoden syksyllä. Rakennustyöt aloitetaan vuoden 2021 alkupuolella ja niitä tehdään rinnan Puolustusvoimien monitoimikorvettien kanssa, Heinimaa kertoo.

Projektin työllisyysvaikutus on arviolta noin 3 500 henkilötyövuotta, minkä vuoksi RMC vahvistaa omaa organisaatiotaan ja rekrytoi uusia osaajia kaikkiin laivanrakennuksen vaiheisiin.

– Oman henkilöstömme lisäksi vahvistamme jatkuvasti myös kumppaniverkostoamme. Pitkäaikaiset kumppanuudet voivat kattaa hyvin monipuolisesti laivanrakennusprojektin osa-alueita suunnittelusta viimeistelyyn, Heinimaa korostaa.

RMC juhlisti helmikuussa yhdessä Wasalinen kanssa Aurora Botnia -matkustaja-autolautan kölinlaskua. Alus liikennöi tulevaisuudessa Vaasan ja Uumajan väliä. Helsingin ja Tallinnan välille rakennettavan Tallinkin uuden shuttlealuksen, MyStarin, tuotanto aloitetaan huhtikuussa Rauman telakalla. Viime syksynä RMC solmi niin ikään Puolustusvoimien kanssa sopimuksen neljän monitoimikorvetin toimittamisesta vuoteen 2026 mennessä.

Rauman telakalla juhlistettiin perinteisin menoin Rauma Marine Constructionsin uudisrakennuksen, NB6002, Wasalinen uuden matkustaja-autolautan kölinlaskua torstaina 13. helmikuuta. Aurora Botniaksi kastettava matkustaja-autolautta valmistuu keväällä 2021, minkä jälkeen se liikennöi Vaasan ja Uumajan välillä. Aluksen rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on noin 800 henkilötyövuotta.

Aluksen ensimmäinen kölilohko laskettiin tänään Rauman telakan rakennusaltaaseen. Lohko painaa 210 tonnia. Kölinlasku on laivanrakennuksessa merkittävä taitekohta, jota voi pitää laivan syntyhetkenä. Kölin alle laitetaan laskun yhteydessä perinteisesti onnenlantit. Nyt onnenlantteina käytettiin ruotsalaisia ja suomalaisia kolikoita.

Aluksen on tilannut Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistama Kvarken Link
-yhtiö. Aluksen matkustajakapasiteetti on 800 matkustajaa, ja siinä on 1500 kaistametriä lastikapasiteettia rekoille. Uusi alus korvaa nykyisen Wasa Expressin.

Rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2019. Seuraava virstanpylväs on vesillelasku, joka on syksyllä 2020. Valmis alus luovutetaan tilaajalle keväällä 2021. Kyseessä on noin 120 miljoonan euron projekti.

Luokkansa ympäristöystävällisin alus

Aurora Botnia on maailman ensimmäinen matkustaja-autolautta, joka tulee täyttämään Clean Design -luokkamerkin. Alukseen tulee hybridijärjestelmä ja matkustaja-autolautoissa ”ei niin tavanomainen” sähkökäyttöinen ruoripotkurijärjestelmä. Aluksesta tulee ympäristöystävällisin tällä hetkellä rakenteilla olevista isoista matkustaja-autolautoista.

Uuden aluksen neljä Wärtsilän toimittamaa pääkonetta toimivat sekä nesteytetyllä maakaasulla (LNG) että biokaasulla. Uuden tekniikan ansiosta päästöt laskevat huomattavasti Merenkurkussa nyt liikennöivään alukseen verrattuna. Aluksessa voidaan hyödyntää Vaasassa kierrätysmateriaaleista tuotettua biokaasua, ja liikenne satamiin voidaan hoitaa sähköllä.

”RMC haluaa olla kehityksen kärjessä tuottamassa kokonaisratkaisuja, joissa hyödynnetään uusimpia teknologioita, mikä tarkoittaa muun muassa Clean Design -luokkamerkkiä. Tätä vasten olemme aloittaneet myös Aalto-yliopiston kanssa tutkimus- ja kehitysyhteistyön”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

”Olen todella ylpeä, että saavutamme tämän uuden virstanpylvään. Kölinlasku on tapahtuma, jota olemme odottaneet pitkään. Nyt näemme, kun vuosien suunnitelmat alkavat näkyä konkreettisesti. Tässä maailman ympäristöystävällisimmässä matkustaja-autolautassa on kotimaisuusaste yli 80 % ja laivassa on uusinta ympäristöystävällisintä tekniikkaa mitä maailmalta löytyy”, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

”On todella hienoa, että olemme mukana tällaisessa ainutlaatuisessa projektissa. Laivamme on näyteikkuna koko laivanrakennusklusterille maailmassa, sekä kouluesimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voi saada aikaan”, jatkaa Peter Ståhlberg.

Rauma Marine Constructions Oy (RMC) ja Aalto-yliopisto ovat solmineet tänään sopimuksen tutkimus- ja kehitysyhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteena on kehittää teknologiaa, jonka avulla voidaan pienentää merenkulun hiilijalanjälkeä, hyödyntää uudenlaisia polttoaineita ja tehdä merenkulusta turvallisempaa. Yliopistotason osaaminen on tärkeää koko alan tulevaisuuden kannalta.

Nyt solmitun sopimuksen myötä RMC ja Aalto-yliopisto tiivistävät yhteistyötä ja suunnittelevat kuluvan vuoden aikana pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitysyhteistyöohjelman.

Merenkulusta turvallisempaa ja vähäpäästöisempää

Ohjelman tavoitteena on kehittää erityisesti merenkulun ympäristöystävällisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavaa teknologiaa, jonka avulla voidaan pienentää merenkulun hiilijalanjälkeä, hyödyntää uudenlaisia polttoaineita ja kehittää entisestään alusten turvallisuutta.

– Haluamme olla tulevaisuudessakin kehityksen etukärjessä matkustaja-autolauttojen, monitoimimurtajien sekä viranomaisalusten rakentamisessa. Ympäristöystävällisyys ja turvallisuus ovat meille ehdottoman tärkeitä. Olemme hyvin iloisia yhteistyösopimuksesta, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Tulevaisuuden osaajat ovat merenkulkualalle tärkeitä

Merenkulkualan tulevaisuuden osaaminen, tutkimus ja koulutus kulkevat käsikädessä. Yhteistyöhanke merkitsee alan yliopistotason koulutuksen profiilin nousua ja on näin varmistamassa sitä, että akateemisen koulutuksen saaneita on alalla myös tulevaisuudessa.

– Tämän sopimuksen avulla voimme jatkaa jo noin 40 vuotta sitten alkanutta tiivistä yhteistyötä Rauman telakan ja Otaniemen tiedeyhteisön välillä. Vuosien aikana syntynyt luottamus yhteiseen kehitystyöhön voidaan nyt hyödyntää, kun etsimme ratkaisuja erityisesti laivojen turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviin haasteisiin, toteaa meritekniikan professori Pentti Kujala Aalto-yliopistosta.

Rauma Marine Constructions (RMC) ja Puolustusvoimat ovat tänään allekirjoittaneet merivoimien uusien Pohjanmaa-luokan alusten rakentamissopimuksen. Rakentamissopimuksen arvo on 647,6 miljoonaa euroa.

Tänään Turussa allekirjoitettu Suomen merivoimien uusien taistelualusten rakentamissopimus sisältää neljän merikelpoisen aluksen lopullisen suunnittelun ja rakentamisen. Sopimuksen mukaisesti RMC ja sen tytäryhtiö RMC Defence Oy rakentavat neljän Pohjanmaa-luokan aluksen rungot. Uudet monitoimikorvetit korvaavat merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Korvetit kykenevät pinta-alusten ja sukellusveneiden torjuntaan, ilmatorjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen.

Samalla allekirjoitettiin myös sopimukset alusten taistelujärjestelmän toimittamisesta ja integroinnista sekä potkurin ja potkuriakselin toimituksesta. Taistelujärjestelmän toimittaa ruotsalainen Saab ja potkurin sekä potkuriakselin suomalainen Aker Arctic Technology Oy. RMC integroi järjestelmät aluksiin yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa.

”Laivue 2020 -hanke on suomalaiselle meriteollisuudelle näytön paikka. RMC on ylpeä saadessaan tukea Suomen meripuolustusta ja huoltovarmuutta yhteistyössä verkostomme kanssa”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Alusten suunnittelu on jo käynnissä Raumalla, ja ne rakennetaan vuosina 2022–2025. Korvetit on määrä toimittaa merivoimille vuoteen 2028 mennessä. Rakentamisen suora työllistämisvaikutus Suomessa on noin 3600 henkilötyövuotta.

Kuvasta: RMC:n ja Puolustusvoimien edustajat allekirjoittavat korvettien rakentamissopimuksen. Kuvassa istumassa vasemmalta oikealle: RMC:n varatoimitusjohtaja Timo Suistio, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, Kenraalimajuri Timo Kakkola ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksen päällikkö, kommodori Veli-Pekka Heinonen. Kuva: Puolustusvoimat.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä puolustusvoimien edustajat ovat tutustuneet tänään Rauman telakkaan laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructionsin vieraana. Ministeri tutustui telakan ajankohtaisiin projekteihin ja keskusteli yhtiön kanssa Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeesta, jonka valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla. RMC toimittaa tulevina vuosina Suomen merivoimille neljä uutta monitoimikorvettia.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen seurueineen on vieraillut tänään Rauman telakalla laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructionsin (RMC) vieraana. RMC ja Puolustusvoimat pääsivät viime viikolla sopimukseen Merivoimien uusien sotalaivojen rakentamisesta. Vierailullaan Kaikkonen tutustui telakka-alueen lohkotehtaaseen, jossa valmistuu parhaillaan lohkoja Meyerin uuteen jättiristeilijään. Lohkohallikiertueen jälkeen ministeri ja RMC keskustelivat Laivue 2020 -hankkeesta, joka korvaa seitsemän merivoimien poistuvaa alusta neljällä uudella monitoimikorvetilla.

”Olen erittäin tyytyväinen, että sopimus on syntynyt. Huoltovarmuuden kannalta on hyvin tärkeää, että laivat rakennetaan Suomessa. Rauman telakalla on vakuuttavat hallit ja tarvittava osaaminen tämänkaltaiseen vaativaan hankkeeseen”, Kaikkonen kommentoi.

Puolustusministerin kanssa telakalla vierailivat torstaina myös kansliapäällikkö Jukka Juusti sekä ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

Laivue 2020 -hanke työllistää tuhansia

Valtioneuvoston viime viikolla hyväksymän kaupan arvo on lähes 700 miljoonaa euroa. Laivueen suunnittelu on jo käynnissä ja ensimmäisen aluksen rakentaminen alkaa Rauman telakalla vuonna 2022. Korvetit rakennetaan vuoteen 2026 mennessä, ja merivoimien on määrä saada laivue käyttöönsä vuonna 2028. Koko hankkeen arvioitu työllisyysvaikutus on noin 3 600 henkilötyövuotta.

”Liiketoimintamallimme on verkostomainen: hankkeissamme on mukana jopa satoja yrityksiä, joiden verkostoa RMC ohjaa, valvoo ja johtaa. Projektiemme kotimaisuusaste ylittää 80 prosenttia, mikä on poikkeuksellista suomalaisessa vientiteollisuudessa. Laivue 2020 -hankkeessa verkostomme työllistää tuhansia”, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

RMC:n tilauskanta ylittää miljardi euroa

RMC:n kaupallisten siviilihankkeiden tilauskanta on kasvanut moninkertaisesti, ja yhtiö on jo voitollinen ja vahvassa kasvussa.

”Olemme kasvaneet viidessä vuodessa pienestä startupista yhdeksi Suomen meriteollisuuden johtavaksi asiantuntijaorganisaatioksi. Puolustusvoimien korvettien rakentaminen nostaa RMC:n tilauskannan yli miljardin euron. Puolustusvoimien tilauksen ja tänä vuonna tehtyjen kauppojen myötä tilauskantamme on kasvanut yli 30 000 prosenttia”, Heinimaa kertoo.

RMC ja Puolustusvoimat allekirjoittavat sopimuksen korvettien rakentamisesta torstaina 26.9.2019. Sotalaivojen taistelujärjestelmän eli aseet ja sensorit toimittaa Saab, jolle RMC tuottaa tarvittavat suunnittelu- ja asennuspalvelut.

Suomen merivoimien neljä uutta monitoimikorvettia rakennetaan Raumalla. Laivueen suunnittelu jatkuu välittömästi ja ensimmäisen aluksen konkreettinen rakentaminen alkaa 2022. Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään kaupan, joka on arvoltaan lähes 700 miljoonaa euroa. Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat allekirjoittavat sopimuksen monitoimikorvettien rakentamisesta vielä tässä kuussa. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on erittäin tyytyväinen siitä, että suomalaisten sotalaivojen rakentamisen pitkät perinteet Raumalla jatkuvat.

Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat päässeet sopimukseen merivoimien uuden laivueen toimittamisesta. Laivue 2020 -hanke korvaa seitsemän merivoimien poistuvaa alusta neljällä uudella monitoimikorvetilla. Valtioneuvosto hyväksyi hankintasopimuksen solmimisen tänään ja sopimus osapuolten välillä allekirjoitetaan 26.9.2019. Sotalaivojen taistelujärjestelmän eli aseet ja sensorit toimittaa Saab, jolle RMC tuottaa tarvittavat suunnittelu- ja asennuspalvelut.

Monitoimikorvetit rakennetaan vuoteen 2026 mennessä Rauman telakalla, ja merivoimien on määrä saada laivue operatiiviseen käyttöönsä 2028. Hankkeen arvioitu työllisyysvaikutus on koko projektin osalta mittava: arviolta noin 3600 henkilötyövuotta.

”Sopimus on tärkeä paitsi paikallisen työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta myös valtakunnallisesti, sillä huippukuormassaan projekti työllistää noin tuhat henkilöä. Rauma Marine Constructions on täysin kotimaisessa omistuksessa oleva telakka, joka jatkaa Rauman pitkiä perinteitä suomalaisten sotalaivojen rakentamisessa. Nyt Suomi saa jälleen kotimaisen laivueen, joka tukee maamme huoltovarmuutta”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Heinimaan mukaan hanke on tärkeä myös suomalaisen merenkulun ja meriteollisuuden kehityksen ja tutkimuksen näkökulmasta. RMC on panostanut muun muassa Laivue-projektissa tarvittaviin kevyiden teräsrakenteiden tuotantomenetelmiin ja sopimuksen myötä tullaan toteuttamaan myös uusia kehitys- ja tutkimushankkeita.

”Tämän tyyppiset hankkeet mahdollistavat aina uusien innovaatioiden ja korkean teknologian ratkaisujen tuomisen myös laajemmin suomalaiseen laivanrakentamiseen”, Heinimaa sanoo.

Vankan tilauskannan turvin telakka voi nyt ottaa johtavaa roolia kotimaisissa meriklusterin kehityshankkeissa. Tästä on jo hyvänä esimerkkinä meneillään oleva Kvarken Linkin uuden aluksen rakentaminen, joka monien innovaatiosovellusten ansiosta on samalla maailman ensimmäinen clean design -luokkamerkin saava matkustaja-autolautta.

Hankeen aikana telakka kehittää myös valmiudet hoitaa alusten elinkaaripalvelua luovutusten jälkeen.

Sotalaivat ja kaupallinen siviililaivojen rakentamistoiminta mahtuvat molemmat telakalle

Puolustusvoimat on RMC:lle tärkeä kumppani, mutta myös yhtiön kaupallisten siviilihankkeiden tilauskanta on kasvanut moninkertaisesti, ja yhtiö on jo voitollinen ja vahvassa kasvussa. Puolustusvoimain kanssa tehtävän sopimuksen myötä telakan tilauskanta kasvaa yli miljardin, ja se tuo työtä vuoteen 2026 asti. Työt jatkuvat tämänkin jälkeen alusten elinkaaripalvelujen tuottamisella.

Turvallisuussyistä sotalaivojen ja kaupallisen laivojen rakentaminen eriytetään telakalla. Parhaillaan telakalla on käynnissä Vaasa-Uumaja-reitin uuden matkustaja-autolautan rakentamisen lisäksi Tallinkin uuden Shuttle-aluksen suunnittelu. Yhtiö kertoi viime viikolla myös syventyneestä yhteistyöstään Meyerin Turun telakan kanssa. RMC on valmistanut Meyerin Turun telakalla rakentamiin risteilijöihin lohkoja ja Tallinkin suunnittelussa hyödynnetään aiempien alusten suunnitteluaineistoa.

”Siviili- ja valtiollisten alusten rakentaminen mahtuvat hyvin telakalle rinnakkain, kuten Raumalla on ennenkin tehty. Laivue-hankkeessa on luonnollisesti täysin omanlaisensa turvallisuusjärjestelyt ja rakentaminen on eriytetty kaupallisesta siviililaivatoiminnasta täysin myös sisäisillä yhtiöjärjestelyillä”, Heinimaa vakuuttaa.

Osana korvettikauppaa allekirjoitetaan myös omistajasopimus ja RMC:n omistajat ovat sitoutuneita hankkeeseen.

”On hienoa, että yhtiön omistajat ovat olleet valmiita tukemaan osaltaan hankkeen toteuttamista”, toteaa RMC:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini.

Kuva: Puolustusvoimat.

Kvarken Linkin uuden aluksen rakentaminen on käynnistynyt Rauma Marine Constructionsin telakalla perinteisellä aloitusseremonialla. Vaasa-Uumaja-välille tulevan matkustaja-autolauttaan tuleva hybridisähköjärjestelmä ja matkustaja-autolautoille harvinainen sähkökäyttöinen ruoripotkurijärjestelmä tekevät aluksesta ympäristöystävällisimmän tällä hetkellä rakenteilla olevista RoPax-aluksista.

Rauma Marine Constructionsin telakalla on alkanut uuden matkustaja-autolautan rakentaminen. Rakentamisen käynnistymistä juhlistettiin telakalla maanantaina 16.9. perinteisellä steel cutting -seremonialla. Kyseessä on Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistaman Kvarken Linkin uusi Vaasan ja Uumajan välille tuleva alus, jonka matkustajakapasiteetti on 800 matkustajaa. Lastikapasiteettia aluksessa on rekoille 1500 kaistametriä. Rakentamisen kanssa samaan aikaan tehdään myös laivan varustelusuunnittelua. Aluksesta tulee erittäin ympäristöystävällinen, ja kyseessä on maailman ensimmäinen autolautta, jolla on Clean Design -luokkamerkki.

”Kyseessä on toistaiseksi ympäristöystävällisin alus omassa luokassaan. Polttonaineena se tulee käyttämään pääosin nesteytettyä maakaasua LNG:tä. Lisäksi uudessa aluksessa voidaan hyödyntää Vaasassa tuotettua biokaasua ja liikenne satamiin voidaan hoitaa sähköllä”, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Luokituslaitos DNV GL:n myöntämä Clean Design luokkamerkintä viestii RMC:n tavoitteesta olla mukana kehittämässä merenkulkualalle entistä puhtaampia polttoainevaihtoehtoja ja teknologiaratkaisuja.

Aluksen seuraava merkittävä virstanpylväs on kölinlasku, joka tapahtuu näillä näkymin alkuvuodesta 2020. Valmis alus luovutetaan tilaajalleen keväällä 2021.

Kuluvasta vuodesta tulossa telakalle hyvä

Kvarken Linkin uusi alus on toistaiseksi suurin RMC:n telakalla rakennettava laiva. Tallinkin tuleva shuttle-alus tulee kuitenkin olemaan vielä merkittävästi suurempi. Sen suunnittelutyöt jatkuvat samaan aikaan nyt aloitetun aluksen rakentamisen kanssa. Nyt käynnistyneen rakentamisen työllistämisvaikutus on merkittävä, 800 henkilötyövuotta. Kiireisimmillään aluksen parissa työskentelee arviolta 500 henkilöä.

”RMC:n tavoitteena on olla Euroopan johtava matkustaja-autolauttojen rakentaja, ja Kvarken Linkin ja Tallinkin alusten rakentaminen luovat tälle hyvää pohjaa. Meillä onkin nyt erittäin hyvä vauhti päällä telakalla ja vuodesta näyttää tulevan taloudellisesti hyvä. Luonnollisesti jatkamme myös uusien mahdollisten laivatilausten kartoittamista samalla, kun olemassa olevat sopimukset siirtyvät tuotantoon”, Jyrki Heinimaa sanoo.

Uusi alus korvaa nykyisen Wasa Expressin Wasalinen liikenteessä. Valmistuessaan alus tulee liikennöimään Merenkurkun yli päivittäin.

Laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructionsin (RMC) ja Meyer Turun yhteistyö saa jatkoa. Rauman telakan viimeisimmän laivatilauksen, uuden Tallink Shuttle -aluksen suunnittelussa hyödynnetään sisaralus MS Megastarin suunnitteluaineistoa, jonka käyttöoikeuden RMC on ostanut Meyer Turulta. Entistäkin ympäristöystävällisempi alus luovutetaan Tallinkille vuoden 2022 alussa.

Rauma Marine Constructions Oy (RMC) ja AS Tallink Grupp solmivat uuden Shuttle-laivan rakennussopimuksen tämän vuoden maaliskuussa. Hankkeen suunnitteluvaihetta varten RMC on hankkinut perusominaisuuksiltaan samankaltaisen sisaralus MS Megastarin suunnitteluaineiston

käyttöoikeuden Meyerilta. MS Megastar luovutettiin Tallinkille Meyer Turun telakalta vuoden 2017 alussa. Toimiva yhteistyö on edellytys Suomen meriklusterin menestykselle, muistuttaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

”Yhteistyöstä hyötyvät aina molempien osapuolten lisäksi koko ala ja myös laajemmin ajateltuna koko Suomi. Olemme erittäin iloisia yhteistyöstä Meyerin kanssa. Uuden yhteistyökuvion myötä pystymme toteuttamaan uuden Shuttle-aluksen kustannustehokkaasti jo hyväksi todettuja ratkaisuja hyödyntäen”, toteaa Heinimaa.

Rauma Marine Constructionsin ja Meyer Turun yhteistyö on alkanut vuoden 2018 kesällä, kun Turun telakka päätti hankkia RMC:lta kaksi laivan runkolohkoa Turussa rakenteilla olevaan Costa Smeralda -risteilijään. Yhteistyö on sittemmin saanut jatkoa RMC:n ja Meyer Turun solmittua lisäsopimuksia useiden lohkojen valmistamisesta. Kaiken kaikkiaan Rauman telakalla on rakennettu tai rakennetaan 12 hotellialueen lohkoa Costa Cruises- ja Carnival Cruise Lines -varustamoiden omistamiin risteilijöihin.

”Laivanrakennusteollisuuden edistäminen Suomessa on meille tärkeä asia. Aikaisempi yhteistyömme RMC:n kanssa on toiminut hyvin, ja tämä on luonteva jatke sille,” Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer kommentoi.

Uusi energiatehokas Tallink Shuttle -alus on Rauma Marine Constructionsilta tähän mennessä tilatuista aluksista suurin, ja laivan arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Tuleva Tallink Shuttle -alus on noin 212 metriä pitkä ja matkustajia alukseen mahtuu 2 800.

Tallink Gruppin aluksia on rakennettu Rauman telakan historiassa yhteensä neljä, ja niiden lisäksi kaksi alusta on suunniteltu Raumalla. Edellinen Raumalla rakennettu Tallink Groupin alus, Baltic Queen, valmistui 2009 ja operoi nykyään Tallinna–Tukholma-reitillä.

Rauma Marine Constructions Oy:n johtoon on tehty uusi nimitys, joka astuu voimaan 20. syyskuuta 2019.

DI Mikko Leppälä on nimitetty yhtiön suunnittelujohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Leppälä siirtyy tehtävään asiantuntijapalveluita tuottavan Nipromec Groupin johtajan tehtävästä. Leppälä on toiminut työurallaan useissa eri johtotehtävissä mm. Teollisuuden Voima Oyj:n, TVO Nuclear Services Oy:n, Posiva Oy:n sekä Contineo Oy:n palveluksessa.

Pääministeri Antti Rinne delegaatioineen vieraili tänään Rauma Marine Constructionsilla Rauman telakalla. Arvovaltaiset vieraat tutustuivat vierailun aikana muun muassa telakan lohkotehtaaseen, jossa valmistuu parhaillaan lohkoja Meyerin uuteen jättiristeilijään. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa muistutti vierailun aikana, että yhteistyö on suomalaisen meriteollisuudelle tunnusomaista, ja siitä hyötyvät osapuolten lisäksi myös koko Suomi.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme pääministeri Rinteen vieraaksemme telakalle. Meillä on meneillään kiireiset ajat, sillä suunnitteilla on molempien tulevien alusten rakentaminen eli sekä Tallinkin uuden shuttle-aluksen että Wasalinen uuden aluksen suunnittelu. Mielellämme näytämme arvovaltaisille vieraillemme Rauman telakan uuden nousun myös käytännössä”, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa sanoo.

Kesällä RMC:llä on jatkettu myös Meyerin tulevien alusten risteilijöiden lohkojen valmistamista. Heinimaa muistuttaa, että suomalaisessa meriteollisuudessa yhteistyö on ollut ja on edelleen tärkeä menestystekijä, ja meriklusterin merkitys työllistäjänä etenkin Lounais-Suomessa on erittäin merkittävä. Wasalinen tilaaman autolautan tuotanto käynnistyy Raumalla syyskuun puolivälissä ja Tallinkin laivan maaliskuussa ensi vuonna.

Pääministeri Rinne iloitsi vierailunsa aikana suomalaisen meriteollisuuden noususta ja hyvistä tulevaisuuden näkymistä.

”Olen tyytyväinen näkemääni. Hienoa nähdä, ettei laivanrakennus suinkaan ole auringonlaskun ala”, Rinne totesi kierroksen päätteeksi.

Pääministerin lisäksi telakalla vierailivat Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski, Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi, Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä sekä kansanedustaja ja eduskunnan merityöryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen.

Rauma Marine Constructionsille (RMC) myönnetyt ISO 14001- ja ISO 45001 -sertifikaatit kertovat vastuullisesta toiminnasta: Sertifikaatit ovat osoitus siitä, että RMC huomioi ympäristön, työterveyden ja työturvallisuuden kaikessa toiminnassaan ja täyttää kaikki standardin asettamat vaatimukset. Käytännössä yhtiö huolehtii esimerkiksi työturvallisuudesta ja työterveydestä ennakoivasti sekä minimoi kierrätyskelvottoman jätteen määrän.

Rauma Marine Constructionsille myönnettiin maanantaina 10.6. vastuullisesta toiminnasta kertovat ISO 14001- ja ISO 45001 -sertifikaatit. RMC:llä oli jo entuudestaan ISO 9001:2015 –sertifikaatti osoituksena laadukkaasta toiminnasta.

Sertifikaattien vaatimukset koskettavat kaikkia RMC:n toiminnan osa-alueita laivasuunnittelusta laivan rakentamiseen sekä hallintoon ja yhtiön johtamiseen.

”Yritykselle sertifikaattien ansaitseminen on aina iso ponnistus ja hieno saavutus”, kertoo johtava auditoija Janne Hihnala Bureau Veritaksesta.

”Nämä sertifikaatit ovat osoitus siitä, että RMC:n toiminta on vastuullista koko organisaatiossa, ja standardien pohjalta on luotu työkalut jokapäiväisen toiminnan ohjaamiseen, hallintaan ja johtamiseen. Vuoden 2019 auditoinneilla todettiin, että toiminnan vastuullisuus näkyi läpi organisaation, aina yhtiön johdosta alihankintaverkostoon,” Hihnala toteaa.

Kuvassa vasemmalta RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa, Janne Hihnala Bureau Veritaksesta sekä RMC:n QHSE Manager Jarkko Merilä.

Ympäristö, terveys ja turvallisuus ensiarvoisen tärkeitä

”Käytännössä sertifiointi tarkoittaa sitä, että RMC huomioi muun muassa ympäristön ja kestävän kehityksen esimerkiksi minimoimalla kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän ja huolehtimalla yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä toiminta-alueella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa”, kertoo laatu-, työterveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöjärjestelmistä vastaava päällikkö Jarkko Merilä.

”Ympäristöasioissa noudatamme ISO 14001 standardin lisäksi Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n vaatimuksia. Sertifikaatin vaatimusten lisäksi arvioimme sekä oman toimintamme että muiden toimijoiden toiminnan ympäristöriskit, jotka mahdollisesti vaikuttavat meihin”, Merilä sanoo.

Myös henkilöstön ja muiden sidosryhmien turvallisuus ja terveys huomioidaan RMC:llä esimerkiksi siten, että vierailijat käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita tuotantoalueella liikkuessaan ja niin sanottuja turvallisuuskierroksia tehdään yhdessä verkostotoimijoiden kanssa.

”Telakalla työskentelyn turvallisuus on RMC:lle ensiarvoisen tärkeä asia. Avainasemassa ovat muun muassa ennakoivat turvallisuuskierrokset, turvallisten työskentelyolosuhteiden tarjoaminen sekä jatkuva kehitystyö turvallisuuden edistämiseksi. Pyrimme siihen, että turvallisuushavaintoja tehdään ennakoivasti ja tapaturmilta vältytään täysin. Olemme tehneet työterveyshuollon toimintasuunnitelman sekä työsuojelun toimintaohjelman yhteistyössä henkilöstön edustajien, työsuojeluvaltuutettujen ja työterveyshuollon kanssa”, Merilä kertoo.

Jatkuvaa parantamista suunnitelmallisesti

Sertifikaattien myöntäminen tarkoittaa myös sitä, että yrityksellä on suunnitelma toiminnan parantamiseksi entisestään tulevaisuudessa, eli yhtiö noudattaa niin kutsuttua jatkuvan parantamisen mallia. ISO 14001- ja ISO 45001 -sertifikaatit kuuluivat yhtiön vuoden 2019 tavoitteisiin. RMC:llä oli jo entuudestaan ISO 9001:2015 -sertifikaatti.

”Sertifioitu järjestelmä takaa asiakkaillemme laadukkaat uudislaiva-, huolto-, konversio- ja teräsrakenneprojektit. Sertifikaatit todentavat nyt järjestelmämme luotettavuuden. Nyt asiakkaamme voivat varmistua siitä, että materiaalihankinnoissa ja tuotannossamme toimintamme ympäristöriskit on minimoitu ja niitä seurataan jatkuvasti. Lisäksi henkilöstömme ympäristötietoisuus ja -osaaminen ovat avainasemassa ympäristövastuullisuuden kehittämisessä, ja panostamme niihin merkittävästi myös vastaisuudessa”, Merilä vakuuttaa.

ISO 14001

• Maailmanlaajuisesti käytetty ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka takana on International Organization of Standardization (ISO).
• Työkalu ympäristöasioiden hallintaan ja toimenpiteiden tulokselliseen kehittämiseen.
• Standardi perustuu PDCA-malliin (plan, do, check, act eli suunnittele, toteuta, arvioi, toimi), joka korostaa systemaattista toiminnan suunnittelua, hallintaa, mittaamista ja parantamista. Se yhdistää ympäristöasiat kiinteäksi osaksi organisaation toimintaa ja pyrkii toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

ISO 45001

• Maailmanlaajuisesti käytetty työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä, jonka takana on International Organization of Standardization (ISO).
• Työkalu työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseen, työpaikan riskien vähentämiseen sekä terveellisempien ja turvallisempien työolosuhteiden luomiseen.
• Myös ISO 45001 perustuu PDCA-malliin.

Rauma Marine Constructions on solminut sopimuksen Vaasa-Uumaja-välille tulevan uuden aluksen sähköjärjestelmän toimittamisesta yhteistyöverkostonsa kanssa. Laivaan tuleva hybridisähköjärjestelmä ja matkustaja-autolautoille harvinainen sähkökäyttöinen ruoripotkurijärjestelmä tekevät aluksesta aiempaa ympäristöystävällisemmän. Järjestelmien toimittamisesta vastaa Vaasan seudulla toimivien yritysten verkosto, jossa mukana ovat ABB, WE Tech, VEO sekä Danfoss/Vacon.

Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistama Kvarken Link ja suomalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions allekirjoittivat rakentamissopimuksen uudesta ympäristöystävällisestä matkustaja-autolautasta tammikuussa. Nyt yhtiö on solminut Vaasa-Uumaja-välille tulevan aluksen sähköjärjestelmän toimittamisesta sopimuksen kumppaniverkostonsa kanssa. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa iloitsee siitä, että meriteollisuuden kasvu Rauman seudulla heijastuu positiivisesti myös laajemmin länsirannikolle.

“Laaja kumppaniverkosto on RMC:lle erittäin tärkeä ja toimintamme ehdoton edellytys. Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsemme rakentamaan uutta ympäristöystävällistä alusta yhdessä Vaasan seudulla toimivien yhteistyökumppaneidemme kanssa.”

Uusi alus korvaa nykyisen, vuonna 1981 valmistuneen Wasa Expressin Wasalinen liikenteessä Merenkurkun yli. Alukseen tulee muun muassa matkustaja-autolautoissa harvinainen sähkökäyttöinen ruoripotkurijärjestelmä, joka on suunniteltu erityisesti korkean jääluokan alukselle, kun perinteisesti autolauttojen propulsiokoneisto on toteutettu diesel-mekaanisella potkurijärjestelmällä ja peräsimillä. Tuleva Wasaline Ferry varustetaan risteilijälaivojen tapaan ABB:n toimittamilla, Azipod-ruoripotkurilaitteilla, joilla saavutetaan paremmat ohjailuominaisuudet sekä alhaisemmat melu- ja värähtelytasot verrattuna perinteiseen diesel-mekaaniseen potkurijärjestelmään.

Uusi tekniikka mahdollistaa päästöjen vähentämisen

RMC rakentaa aluksen sähköjärjestelmän yhteistyössä teknologiakumppani WE Tech Oy:n kanssa. Hybridisähköjärjestelmän sähköpäätaulut valmistaa VEO, taajuusmuuttajajärjestelmän valmistaja on Danfoss/Vacon, Li-Ion akusto tulee puolestaan Leclanchelta ja generaattorien valmistajana toimii WEG. Akkujärjestelmä on mitoitettu aluksen operointiin satama-alueella ilman pääkoneita, jolloin aluksen pääsähkönjakelu ja propulsio toimivat akkujen varassa. Akusto ladataan satamassa kytkemällä se maasähköverkkoon, jota käytetään myös lautan muihin tarpeisiin satamassaolon ajan. Nyt useimmat laivat käyttävät dieselmoottoria koko satamassaoloajan, mikä tuottaa ilmaan haitallisia päästöjä.

Ruoripotkurien sähkövoima tuotetaan integroidulla propulsiojärjestelmällä, jossa voidaan käyttää voimanlähteenä monipolttoainemoottoreita tai maasähköstä ladattavaa akustoa. Wärtsilän toimittamissa erittäin tehokkaissa monipolttoainemoottoreissa tullaan käyttämään pääpolttoaineena nesteytettyä maakaasua (LNG), mutta vaihtoehtoisesti on mahdollista käyttää myös biokaasua. Tämä vähentää aluksen päästöjä merkittävästi.

“Uuden aluksen propulsioratkaisu ja akustojärjestelmä edustavat viimeisintä teknologiaa päästöjen vähentämisessä meriliikenteessä. Esimerkiksi satamaa lähestyttäessä laivan pääkoneet voidaan pysäyttää jo merellä ja ajaa satamaan akustolla. Tällöin laiva saapuu satamaan päästöttömästi,” kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Laiva luovutetaan tilaajalleen Kvarken Linkille huhtikuussa 2021 ja se tulee liikennöimään Vaasa-Uumaja-väliä päivittäin.

Rauma Marine Constructions ja AS Tallink Grupp ovat julkistaneet, että rakentamissopimus Helsinki-Tallinna välille tulevasta uudesta shuttle-aluksesta astuu voimaan tänään. Aluksen suunnittelutyö alkaa vielä tänä keväänä ja se on määrä luovuttaa tilaajalleen alkuvuodesta 2022. Kyseessä on jo toinen Rauman telakalle tänä vuonna vahvistunut matkustaja-autolauttatilaus.

Rauma Marine Constructions ja AS Tallink Grupp ovat julkistaneet rakentamissopimuksen Helsinki–Tallinna-välille tulevasta uudesta shuttle-aluksesta. Sopimus astuu voimaan tänään. Aiesopimus laivasta solmittiin viime syksynä.

Uusi alus on suurin Rauma Marine Constructionsilta tähän mennessä tilatuista aluksista, ja laivan arvo on arviolta 250 miljoonaa euroa. Tuleva Tallink Shuttle -alus on noin 212 metriä pitkä ja sen bruttovetoisuus on noin 50 000 tonnia. Matkustajia alukseen mahtuu 2 800, ja sen työllisyysvaikutus telakalle on arviolta yli 1 500 henkilötyövuotta.

Alus tulee hyödyntämään uusinta teknologiaa ja innovatiivisia ratkaisuja, sillä siitä halutaan mahdollisimman ympäristöystävällinen ja energiatehokas. Energiatehokkaassa laivassa on esimerkiksi kaksoispolttoaineratkaisu akkujärjestelmineen, ja toisena polttoaineena on mahdollista käyttää vähäpäästöisempää nesteytettyä maakaasua (LNG).

”Olemme erittäin tyytyväisiä tilauksen toteutumisesta. Moderni ja ympäristöystävällinen alus tukee RMC:n tavoitetta olla johtava matkustaja-autolauttojen rakentaja. Alus on tarkoitus toimittaa tilaajalle vuoden 2022 alussa, joten se myös takaa meille työtä pitkäksi aikaa. Olemme myös erittäin iloisia Tallinkin paluusta Raumalle, sillä Rauman telakalla on rakennettu aiemmin neljä yhtiön alusta”, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Tallinkin Helsinki–Tallinna-reitillä kulkevaan uusimpaan shuttle-alukseen, Megastariin, verrattuna uudessa aluksessa on muun muassa enemmän matkustajatiloja, istumapaikkoja ja miehistöhyttejä. Teknisestä näkökulmasta aluksessa tulee olemaan tehokas maasähköliityntä sekä noin kolmanneksen suuremmat LNG-polttoainetankit kuin Megastarissa. Parantuneen suunnittelun ansiosta aluksen hiilidioksidipäästöt ovat 10 prosenttia pienemmät.

”Olemme tyytyväisiä voidessamme solmia sopimuksen RMC:n kanssa, sillä aluksen rakentaminen Raumalla tukee osaltaan lähialueemme taloutta. Odotamme innolla rakentamisen aloittamista. Uuden aluksen myötä pystymme myös tehostamaan toimintaamme meille tärkeällä Helsinki–Tallinna-reitillä entisestään”, Tallinkin toimitusjohtaja Paavo Nõgene sanoo.

Rauma Marine Constructionsilla on työn alla toinenkin matkustaja-autolautta. Telakka solmi tammikuussa rakennussopimuksen Vaasa–Uumaja-välin liikenteeseen tulevasta matkustaja-autolautasta Kvarken Linkin kanssa. Toiminnan kasvun myötä RMC verkostoineen on rekrytoinut lisää työvoimaa ja jatkaa rekrytointeja myös jatkossa.

Puolustusvoimien Laivue 2020 -hanke, Kvarken Linkin matkustaja-autolautta Vaasan ja Uumajan välin liikenteeseen ja Tallink-Siljan matkustaja-autolautta tilaukset ovat nostamassa Rauman telakan uuteen kukoistukseen sitten 2000-luvun alun. Koko telakkateollisuuden työllisyys kasvoi Suomessa vuodessa 6,5 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan meriteollisuus on ollut merkittävässä roolissa Suomen nostamisesta vuosikymmenen jatkuneesta taantumasta.

”Meriteollisuus on merkittävä maallemme erityisesti siksi, että sen kotimaisuusaste on korkea. Rauma Marine Constructionsin toiminta on oiva esimerkki aidosti vahvasta kotimaisesta toimijaverkostosta”, Peltonen kommentoi.

Peltonen nosti myös uusiin energiaratkaisuihin panostamisen tärkeyden, jotta merenkulun päästöjä saadaan vähennettyä.

”Kvarken Linkin tilaaman Vaasa–Uumaja-välin laivassa oleva sähkökäyttömahdollisuus on merkittävä referenssi, joka pitää merenkulun globaalin teknologiajohtajuuden edelleen Suomessa.”

Telakka- ja meriteollisuuden vaikutukset näkyvät koko maassa

Turun yliopiston Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen julkaisi uusimmat, vuoden 2017 meriklusterin taloudelliset tunnusluvut RMC:n keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Telakkateollisuuden työllisyys kasvoi Suomessa vuodesta 2016 6,5 prosenttia ja alan liikevaihto 5,2 prosenttia. Liikevaihdon arvo nousi yli 1,4 miljardiin euroon. Vielä suurempaa nousua on odotettavissa vuoden kuluttua, kun vuoden 2018 luvut julkaistaan.

Koko suomalaisen meriteollisuuden liikevaihto on 13,6 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi vuodessa 3,6 prosenttia. Ala työllistää 50 000 ihmistä Suomessa. Meriklusterin verkostoon kuuluu yli 3000 yritystä.

”Vaikutukset ulottuvat laajalti koko maahan suuren toimittajaverkoston ansiosta. Vaikutukset eivät siis keskity vain varustamoiden kotipaikkoihin”, Karvonen tähdensi.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli kommentoi poliittisen päätöksenteon roolia meri- ja telakkateollisuuden toiminnan edistämisessä. Jotta Suomi voisi pienenä toimijana tarjota samanlaisia edellytyksiä kuin kilpailijat ja maamme kehityskulku voi jatkua, tarvitaan yhteiskunnalta myötämielistä suhtautumista. Suurimpina haasteina Kalli pitää osaamisen turvaamista ja alueiden vetovoiman lisäämistä, jotta esimerkiksi osaava työvoima on valmis muuttamaan Lounais-Suomeen työn tai koulutuksen perässä.

Rauman menestyksen taustatekijät

Rauma Marine Constructionsin vahvan kasvun tekijä on juurikin vahva verkosto.

”Pyrimme nostamaan verkostomme asemaa ja suosimme selkeää toimintajakoa ja luotettavia kumppaneita, joiden kanssa tiedämme menestyvämme”, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa painotti, alleviivaten myös telakan suomalaista omistajuutta ja halua rakentaa Suomeen uusi laivanrakentajasukupolvi.

Rauman kerran lakkautettu telakka käynnistettiin uudelleen liikkeelle vuonna 2014 ja on vahvassa nousussa. Telakan uuden vaiheen ensimmäinen tilaus oli tanskalaisen Molslinjen-varustamon käyttöön tullut matkustaja-autolautta Hammershus, joka valmistui Rauman telakalta kesällä 2018.

Rauma Marine Constructions (RMC) ja Merenkurkun lautan tilaaja Kvarken Link AB solmivat aiesopimuksen aluksesta vain reilu viikko sitten. Rakentamissopimus syntyi ripeästi, ja osapuolet kiittelevätkin sekä liikenne- ja viestintäministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä sekä valtiovarainministeriötä sopimuksen nopeasta mahdollistamisesta.

Rauma Marine Constructions ja Kvarken Link AB ovat allekirjoittaneet rakentamissopimuksen Vaasa–Uumaja-välin liikenteeseen tulevan matkustaja-autolautasta. Sopimuksen myötä aluksen suunnittelu voidaan aloittaa Raumalla välittömästi.

”Sopimusneuvottelut saatettiin loppuun onnistuneesti reilussa viikossa aiesopimuksen solmimisesta, ja olemme nyt valmiita käymään itse työhön. Haluamme kiittää erityisesti työ- ja elinkeinoministeriössä, valtiovarainministeriössä ja liikenne- ja viestintäministeriössä asian toteutumiseen ansiokkaasti vaikuttaneita ministereitä ja virkamiehiä”, kommentoi RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Laiva valmistuu vuonna 2021 ja se liikennöi Vaasan ja Uumajan väliä päivittäin. Autolautan tilaajan, Kvarken Linkin, omistaa myös laivan rahoituksen takaajina toimivat Uumajan kunta ja Vaasan kaupunki.

Autolautan kauppahinta on noin 120 miljoonaa euroa, ja tilauksen työllisyysvaikutus on arviolta noin 800 henkilötyövuotta. Laivassa on tilaa 800 matkustajalle ja lastikapasiteettia rekoille on 1500 kaistametriä. Ympäristöystävälliseksi suunniteltava laiva toimii kaksoispolttoaineratkaisulla: pääpolttoaineena käytettävän nesteytetyn kaasun lisäksi siinä voidaan käyttää myös biokaasua. Lautan jääluokka 1A Super varmistaa sen, että alus voi kulkea Merenkurkun haastavissa jääolosuhteissa mahdollisimman itsenäisesti.

Rauma Marine Constructions solmi syksyn 2018 aikana aiesopimukset myös Tallinkin Helsinki-Tallinna-välin aluksesta sekä puolustusvoimien Laivue2020-hankkeesta.

Nopeasti kasvaneen tilausmäärän myötä telakalle on rekrytoitu uusia työntekijöitä, ja työvoiman lisäämiselle on tarvetta myös lähitulevaisuudessa.

Rauma Marine Constructions on solminut jo kolmannen aiesopimuksen lyhyen ajan sisällä. Vaasa–Uumaja-välin liikenteeseen tulevan matkustaja-autolautan kauppahinta on noin 120 miljoonaa euroa. Tilauksen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 800 henkilötyövuotta. Myös varsinainen rakentamissopimus on tarkoitus allekirjoittaa vielä alkuvuodesta ja suunnittelu- ja rakentamistyöt aloitetaan heti sen jälkeen, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

”RMC voitti päätöstä edeltävän julkisen ja kansainvälisen tarjouskilpailun osaamisellaan ja teknologiallaan. Matkustaja-autolautat ovat RMC:n ydinosaamisaluetta, joten olemme erittäin ylpeitä ja tyytyväisiä, että olemme onnistuneet osoittamaan kilpailukykymme tällä alueella. Olemme myös erittäin kiitollisia asiakkaan osoittamasta luottamuksesta valitessaan RMC:n vaativiin olosuhteisiin tarkoitetun autolautan toteuttajaksi.”

Alus tulee RMC:lle sopivaan ajankohtaan, sillä sen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuu pääosin ennen Tallink Shuttle -aluksen rakentamista, jonka aiesopimus allekirjoitettiin viime lokakuussa.

Kaasulla, biokaasulla ja akuilla kulkeva alus

Kvarken Linkin tilaamassa laivassa on tilaa 800 matkustajalle ja lastikapasiteettia rekoille on 1500 kaistametriä. Laiva suunnitellaan ympäristöystävälliseksi ja sen koneisto toimii kaksoispolttoaineratkaisulla. Pääpolttoaineena tullaan käyttämään nesteytettyä kaasua, mutta laivassa on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Vaasassa tuotettavaa biokaasua.

RMC:n ensimmäinen uudisrakennuslaiva, m/s Hammershus-autolautta Molslinjenille aloitti liikennöinnin syyskuussa. Siihen verrattuna uusi Vaasa-Uumaja-välin liikennöintiin rakennettava alus on varustelultaan laajempi muun muassa runsaampien hyttitilojen ja laajemman ravintolavalikoiman osalta.

Lautan jääluokka on 1A Super, jotta alus voisi toimia Merenkurkun vaikeissakin jääolosuhteissa mahdollisimman itsenäisesti. RMC:n pyrkimyksenä on alusten luotettavuuden varmistaminen kaikissa liikennöintiolosuhteissa.

Kvarken Linkin omistaa Uumajan kunta ja Vaasan kaupunki, jotka ovat myös laivan rahoituksen takaajina.

Rauma Marine Constructionsin telakan toiminta on saatu suunnitelmien mukaisesti vahvaan kasvuun. Syksyn 2018 aikana solmittiin aiesopimukset sekä Tallinkin Helsinki-Tallinna-välin aluksesta että puolustusvoimien Laivue2020-hankkeesta. Lisäksi RMC valmistaa parhaillaan risteilijälohkoja Turun telakalle.

Kasvavan työmäärän myötä RMC on aktiivisesti rekrytoinut uusia työntekijöitä ja telakan laivanrakentajien määrää vahvistetaan myös lähitulevaisuudessa. Työvoimaa rekrytoidaan sekä Suomesta että ulkomailta.

Kuvia RMC:n telakalta: https://rmcfinland.fi/fi/yhteystiedot/medialle/

Liitteenä Kvarken Linkin lehdistötiedote: Pressmeddelande 20190111 Final FI

Rauma Marine Constructions ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen neljän taistelukorvetin rakentamisen pääperiaatteista ja edellytyksistä. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on tyytyväinen hankkeen etenemisestä ja korostaa, että Rauman telakalle mahtuvat rinnakkain sekä kaupalliset että puolustusvoimien alukset.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Rauma Marine Constructions ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen neljän Laivue 2020 -korvetin rakentamisesta Raumalla. Puolustusvoimat kertoi sopimuksesta viime viikolla ja nimet papereihin saatiin alkuviikosta. Osapuolet ovat päässeet yhteisymmärrykseen muun muassa alusten hinnasta, toimitusaikataulusta, vastuunjaosta sekä riskienhallintaan liittyvistä kysymyksistä.

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on tyytyväinen aiesopimuksen syntyyn ja kertoo, että se on Raumalla odotettu.

”Rauma on perinteinen paikka suomalaisten taistelualusten rakentamiselle. Suomalaisena yhtiönä olemme ylpeitä saamastamme luottamuksen osoituksesta. Meille on kunnia-asia jatkaa tätä palveluperinnettä. Olemme myös vahvistaneet organisaatiotamme viime vuosina ja tulemme edelleen jatkamaan sitä niin, että RMC:lla on käytettävissään Euroopan paras ja kokenein asiantuntijajoukko nimenomaan tämän tyyppistä hanketta silmällä pitäen.”

Rauma Marine Constructions sai vuonna 2017 Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta valtuutuksen tehdä merkittävän osuuden monitoimikorvettien perussuunnittelusta. Loput suunnittelusta tehdään sen jälkeen, kun alusten päälaitteet on kilpailutettu ja valittu. Varsinainen rakentamissopimus solmitaan alkuvuodesta 2019.

Myös RMC ja Tallink kertoivat lokakuussa aiesopimuksesta uuden nopean matkustaja-aluksen rakentamiseksi Helsingin ja Tallinnan välille. Heinimaan mukaan telakalle mahtuu edelleen hyvin useampia erilaisia projekteja.

”Tallinkin matkustaja-alus luovutetaan tilaajalleen vuoden 2021 lopussa, ja taistelukorvettien rakentaminen alkaa näillä näkymin 2020 ja se kestää aina vuoteen 2027 asti. Kaupallista puolta ja sotalaivoja rakennetaan toki rinnakkain, mutta täysin erillään toisistaan jo turvallisuussyistä”, Heinimaa myös korostaa.

RMC hakee parhaillaan lisää työntekijöitä, sillä yhtiö arvioi kasvavansa tulevina vuosina moninkertaiseksi, eturivin telakaksi maailmassa, uusien tilausten myötä.

AS Tallink Grupp ja suomalainen laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy (RMC) ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen ympäristöystävällisen matkustaja-autolautan rakentamisesta Tallinnan ja Helsingin väliseen reittiliikenteeseen. Laivan arvo on noin 250 miljoonaa euroa ja se rakennetaan Rauman telakalla. Aiesopimuksen solmimisen myötä RMC vahvistaa myös organisaatiotaan ja rekrytoi lisää osaajia.

Helsinki-Tallinna-välille tulevan Tallink Shuttle -aluksen suunnittelu aloitetaan keväällä 2019 ja rakentaminen vuonna 2020. Alus toimitetaan tilaajalleen vuoden 2021 lopussa. Uusi alus on suurin RMC:ltä toistaiseksi tilatuista aluksista. Matkustajamäärä aluksella tulee olemaan 2800 henkilöä. Alus suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi uusinta teknologiaa ja innovatiivisia ratkaisuja hyödyntäen.

”Aiesopimus on merkittävä RMC:lle, ja yhtiö rekrytoi nyt myös lisää henkilökuntaa”, kertoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

”Tämä on erittäin hieno uutinen raumalaiselle laivanrakennukselle. RMC:n nelivuotinen taival on ollut johdonmukainen ja Tallinkin kanssa tehty aiesopimus on luonnollinen jatkumo kehityksessämme. Tilauksen työllisyysvaikutus on arviolta 1500 henkilötyövuotta ja tämän vuoksi vahvistamme joukkojamme Raumalla merkittävästi lähitulevaisuudessa.”

Tallink Gruppin aluksia on rakennettu Rauman telakan historiassa yhteensä neljä ja niiden lisäksi kaksi alusta on suunniteltu Raumalla. Edellinen Raumalla rakennettu alus, Baltic Queen, valmistui 2009 ja operoi nykyään Tallinna-Tukholma-reitillä.

“Olemme erittäin tyytyväisiä, että raumalainen laivanrakennusperinne Tallinkin kanssa saa jatkoa nyt RMC:n ja uuden aluksen myötä. On hienoa saada aiesopimus aikaiseksi vanhojen ystävien kanssa, jotka ovat aina arvostaneet raumalaista laivanrakennusta. Pääsemme hyödyntämään pitkää kokemustamme ja kehittämään osaltamme Suomen ja Viron välistä laivaliikennettä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan,” Heinimaa sanoo.

Seuraavien kuukausien aikana Tallink Grupp ja RMC työskentelevät viimeistelläkseen lopullisen laivasopimuksen ja rahoitusjärjestelyt.

RMC:n edellinen matkustaja-autolautta, Molslinjenille tehty m/s Hammershus, aloitti liikenteensä Tanskassa syyskuussa. Yhtiö tekee parhaillaan myös yhteistyötä Turun telakan kanssa risteilijän lohkorakentamisessa.

Laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) ja Meyer Turun yhteistyö laajenee uuden lohkotilauksen myötä. Nyt solmitut tilaukset nostavat Raumalla tehtävien lohkojen määrän kahdeksaan. Lisätilaus osuu hyvään ajankohtaan RMC:lle, jonka ensimmäinen uudisalus, Molslinjen-varustamon tilaama matkustaja-autolautta, aloitti syyskuussa liikennöinnin Tanskassa.

Aikaisemmin kesällä RMC:n ja Meyer Turun yhteistyön uutisoinnissa kerrottiin RMC:n rakentavan kaksi laivan rungon muodostavista lohkoista Turussa rakenteilla olevaan Costa Smeralda -risteilijään. Yhteistyö on sittemmin saanut jatkoa RMC:n ja Meyerin solmittua lisäsopimuksia useiden lohkojen valmistamisesta. Jo luovutettujen kahden lohkon lisäksi telakalla on tällä hetkellä meneillään kahden lohkon työt ja sopimukset neljästä uudesta lohkosta on tehty.

”Lisätilaus on osoitus toimivasta yhteistyöstä Meyerin kanssa, ja lohkojen rakentaminen jatkuu pitkälle kevääseen. Lohkojen rakentaminen takaa hyvän peruskuorman lohkotehtaalle ja antaa erinomaista kokemusta tuleviin projekteihin”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Meyerin rakentama Costa Smeralda luovutetaan tilaajalleen syksyllä 2019.

RMC:n esikoinen aloitti liikennöinnin Tanskassa

Meyerin lohkotilaus osuu oivaan saumaan, sillä Suomen ympäristökeskus SYKE:n tutkimusalus Arandan muutostyöt ja RMC:n ensimmäinen uudislaiva valmistuivat molemmat loppukesästä. Molslinjen-varustamolle tehty matkustaja-autolautta aloitti liikennöinnin Tanskan salmissa syyskuussa. Hammershus-nimen saaneella aluksella on erityinen merkitys RMC:lle, sillä se on yrityksen ensimmäinen alusta asti rakentama laiva.

158 metriä pitkän ja 23,5 metriä leveän matkustaja-autolautan parissa ahkeroi rakennusaikana yli 250 työntekijää, ja sen työllistämisvaikutus on ollut yhteensä arviolta tuhat henkilötyövuotta.

Aluksen matkustajakapasiteetti on 720 henkilöä, ja henkilökunnan määrä on 20.

Jopa 17,7 solmua kulkeva laiva kulkee täysin rikittömällä polttoaineella. Aluksen polttoaineen kulutus on myös erittäin alhaista aikaisempiin aluksiin verrattuna. Tästä voidaan kiittää paitsi erittäin polttoainetehokkaita Wärtsilän päämoottoreita myös rungon hyvää muotoa. Alus täyttää myös kaikki voimassa olevat ja lähivuosina voimaan tulevat ympäristömääräykset.

Katso video RMC:n ensimmäisestä uudisaluksesta:

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Laura Virtanen, Rauma Marine Constructions
tel. +358 50 528 0068
laura.virtanen@rmcfinland.fi

Rauma Marine Constructions (RMC) on kesällä 2014 perustettu raumalainen, kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva laivanrakennusyhtiö. RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen ja huoltoon. Lisätietoja osoitteesta www.rmcfinland.fi.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merentutkimusalus Aranda on ollut laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructionsin telakalla viime kesästä asti. Peruskorjauksessa laivaa on muun muassa pidennetty reilut 7 metriä. Laiva luovutetaan SYKElle vielä kevään aikana.

Merentutkimusalus Arandan mittava uudistus alkaa olla loppusuoralla. Uudistuksessa Arandan keskelle on lisätty kokonaan uusi, 5,4 metrin pituinen lohko ja sen perää ja peräkantta on muotoiltu uudelleen. Kokonaisuudessaan alus pidentyi yli seitsemällä metrillä. Lisämetrit mahdollistavat mm. tutkimus- ja laboratoriotilojen laajentamisen. Peruskorjauksen myötä myös aluksen ympäristövaikutukset pienenevät. Suomen ympäristökeskus haluaa korjauksella taata Arandan toimintakyvyn 2030-luvulle asti.

Mittava uudistus on toteutettu Rauma Marine Constructionsin (RMC) telakalla Raumalla. Kyseessä on Rauma Marine Constructionsille merkittävä projekti, sillä valtion alukset kuuluvat telakkayhtiön strategisesti tärkeimpiin fokusalueisiin.

Samaan aikaan Arandan peruskorjauksen kanssa telakalla on ollut käynnissä tanskalaisen auto- ja matkustajalautan rakentaminen. Molslinjen-varustamon tilaama 158-metrinen alus luovutetaan tanskalaisyhtiölle kesällä 2018.

Lisätiedot:

Ainomaija Kylänpää, Rauma Marine Constructions
+358 40 5376720
ainomaija.kylanpaa@rmcfinland.fi

Time-lapse-video Arandan konversiosta:

Rauma Marine Constructions (RMC) on kesällä 2014 perustettu raumalainen, kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva laivanrakennusyhtiö. RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen ja huoltoon. Lisätietoja osoitteesta www.rmcfinland.fi.

Navigate on ammattilaisille suunnattu kansainvälinen messutapahtuma Turun Messukeskuksessa 16.–17.5.2018. Olemme mukana Seaside Industry Parkin yhteisosastolla yhdessä Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen, Steerpropin ja Rolls Roycen kanssa. Löydät meidät C-hallista paikalta C44.

Tänä vuonna messuteemat ovat:
•risteilijärakentaminen ja -uudistaminen
•rekrytointi
•uudet ja uusiutuvat energiamuodot
•arktinen osaaminen
•digitalisaatio ja ympäristöteknologia
•merilogistiikka

Lisätietoja saat messujen sivuilta http://www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/navigate/

Match Industry on teollisuuden kontakti- ja neuvottelutapahtuma Porissa 13.-14.6.2018. Olemme mukana tapahtumassa pääpartnerina. Meidät löydät tapahtuman Matchmaking-alueelta sekä ständiltämme.

Kaksipäiväinen tapahtuma koostuu MI18 Pre-Event -tilaisuudesta, jossa teemana on teollisuuden uudistuminen ja innovaatiot sekä neuvottelu- ja kontaktitapahtumasta, jossa globaaleilla markkinoilla toimivat teollisuuden yritykset vahvistavat toimittajaketjuaan sekä kartoittavat uusia liiketoiminta- ja teknologiapartnereita.

Lisätietoja saat tapahtuman sivuilta

Tapahtuma

Tervetuloa juttelemaan kanssamme!

Rauma Marine Constructions järjesti Raumalla 1.2.2018 laivanrakennuksen tulevaisuus -hackathonin.  Hackathon toi yhteen laivanrakennuksen ammattilaisia, Rauman kaupungin ja noin 50 laivanrakennuksesta kiinnostunutta vastavalmistunutta sekä opintojensa loppuvaiheessa olevaa insinööri- ja diplomi-insinööriopiskelijaa.

Hackathonissa luotiin visio suomalaisesta tulevaisuuden laivanrakennusyhtiöstä, siitä keitä tulevaisuuden laivanrakentajat ovat, millainen on tulevaisuuden suomalainen laivanrakennusyhtiö ja kuinka laivanrakentaminen tullaan tulevaisuudessa organisoimaan.

Oheisen linkin kautta voit käydä katsomassa koosteen Hackathon -päivästä https://lnkd.in/e8UV3j6

Lisätiedot Hackathonista: HR-koordinaattori Ainomaija Kylänpää, p. 040-5376720, ainomaija.kylanpaa@rmcfinland.fi

Laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) ensimmäinen laivatilaus, Molslinjen-varustamon tilaama matkustaja-autolautta, laskettiin vesille perjantaina Raumalla. 158-metrinen alus luovutetaan tanskalaisyhtiölle kesällä 2018.

Rauma Marine Constructionsin ensimmäinen uudisrakennuslaiva, tanskalaisen Molslinjenin käyttöön tuleva 158-metrinen matkustaja-autolautta, laskettiin tänään vesille Rauman telakalla. Laivan tuotanto aloitettiin etuajassa maaliskuussa, ja rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan.

”Tämä on RMC:n ensimmäisen uudisrakennuslaivan vesillelasku, eli merkittävä virstanpylväs yhtiömme historiassa. Seuraamme vesillelaskua erittäin ylpeinä”, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Matkustaja-autolautta on jo ulkoisesti valmis, ja vesillelaskun jälkeen se siirretään varustelaituriin muun muassa varustelu- ja sisustustöitä varten. Lopuksi vuorossa ovat vielä koekäytöt ja käyttöönotot. Laiva luovutetaan Molslinjenille kesällä 2018.

Erinomaisesti sujunut projekti

Matkustaja-autolautan liikennöinti aloitetaan syksyllä 2018. Laiva liikennöi Tanskassa ympäri vuoden. Se on suunniteltu pääsääntöisesti reitille Køge (Sjælland) – Rønne (Bornholm), mutta kesällä alus liikennöi myös Rønnen ja Saksan Sassnitzin välillä.

Laivan matkustajakapasiteetti on yli 700 henkilöä, ja rahtia alukseen mahtuu noin 90 täysperävaunua. Vaikka pääasiallinen rahti tulee olemaan nimenomaan rekkoja, lautalla kulkee tarvittaessa myös satoja henkilöautoja.

Alus rakennetaan kokonaisuudessaan Raumalla ja sen työllistämisvaikutus on yhteensä arviolta tuhat henkilötyövuotta. Vielä ensi kevään varustelutöissäkin ahkeroi 300 työntekijää. RMC:llä ollaan erittäin tyytyväisiä projektin etenemiseen:

”Tuotanto on sujunut erinomaisesti: laiva valmistuu täsmällisesti aikataulussa, ja yhteistyö tilaajan kanssa on sujunut erittäin hyvin”, iloitsee RMC:n projektijohtaja Timo Kaskinen.

 Arandan modernisointi etenee

Molslinjenin tilaaman matkustaja-autolautan vesillelaskun yhteydessä myös merentutkimusalus Aranda kellutetaan. Aluksen runkotuotannon työt, joissa alusta pidennettiin seitsemän metriä, on saatu päätökseen ja projekti siirtyy loppuvarusteluvaiheeseen.

Korjauksella ja uudistamisella taataan aluksen toimintakyky 2030-luvulle asti. Samalla sen ympäristövaikutukset ja käyttökustannukset pienenevät. Uudistuksen yhteydessä tehdyt lisämetrit mahdollistavat paitsi tutkimus- ja laboratoriotilojen laajentamisen myös siirtymisen uusien tutkimuksellisten vaatimuksien mukaiseen täysin sähköiseen voimansiirtoon. Alus luovutetaan takaisin tilaajalle aikataulun mukaisesti keväällä 2018.

Laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions (RMC) on nimittänyt hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heinimaan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 1.12.2017 alkaen. Heinimaan lisäksi RMC saa uuden varatoimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen. Organisaatiomuutokset ovat osa yhtiön uutta kasvuvaihetta, jonka tavoitteena on Laivue 2020 –hankkeen sopimuksen, liiketoiminnan kasvun ja RMC:n uniikin osaamisen vahvistaminen sekä verkostoliiketoimintamallin edelleen kehittäminen.

–Rauma Marine Constructionsin kasvutarina on alusta lähtien ollut ilmiömäinen. Muutokset johdossa ovat luonnollinen seuraus yhtiön uudelle kasvuvaiheelle. Tässä vaiheessa yhtiössä korostuvat eri haasteet kuin toimintaa käynnistettäessä. Näemme, että on oikea aika vahvistaa ja kehittää johtoa uuden vaiheen vaatiman osaamisen mukaan. Yksityisen sektorin rahoituksella on ratkaiseva rooli kasvun mahdollistamisessa, ja sen varmistaminen tulevissa hankkeissa tulee olemaan keskeinen osa RMC:n kasvua, sanoo Jyrki Heinimaa, Rauma Marine Constructionsin uusi toimitusjohtaja.

Heinimaa on toiminut aikaisemmin monialakonserni Hollming Oy:n konsernijohtajana sekä sitä ennen pitkään telakkateollisuudessa, eritoten alusrahoituksen johtotehtävissä.

Osana laajempaa organisaatiomuutosta RMC:n johtoon astuu useita uusia nimiä. Yhtiön uudeksi varatoimitusjohtajaksi on nimetty BMH Technologyn toimitusjohtaja Timo Suistio, jonka vahva projektiosaaminen tukee yhtiön suuntaa kohti entistä isompia ja haastavampia laivaprojekteja. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi siirtyy hallituksen jäsen ja Vientistrategit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Niini. Lisäksi hallitukseen on nimetty uusi jäsen, Pekka Vataja, joka on työskennellyt muun muassa Danske Bankin suuryritysyksikön johtajana sekä on Sagacitas Finance Partners yrityksen perustajaosakas.

Nykyinen toimitusjohtaja Heikki Pöntynen siirtyy pois yhtiön palveluksesta.

– Telakkateollisuuden kriisin selättämisen ja uuden yhtiön rakennustarinan jälkeen koen luontevaksi jättää taakseni johtoasemani vahvassa organisaatiossa. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla ja innostuksella, miten RMC kehittyy tulevaisuudessa, kommentoi Heikki Pöntynen.

Heinimaa kiittelee Pöntystä liiketoiminnan määrätietoisesta ja menestyksekkäästä eteenpäinviemisestä.

– Hänen aikanaan yhtiö on kasvanut ja kehittynyt laivanrakennusyhtiöksi, jolla on nyt tavoitteena miljardiluokan laivanrakennussopimuksen varmistaminen puolustusvoimien kanssa, Heinimaa sanoo.

Lähes 30-vuotias Aranda peruskorjataan Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) telakalla Raumalla. Korjauksessa alusta pidennetään seitsemän metriä, ja siitä tulee aiempaa ympäristöystävällisempi. Tutkimusaluksen uudistaminen vaatii erityisosaamista, ja parhaimmillaan se voi myös poikia lisätöitä Suomeen.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merentutkimusalus Arandan peruskorjaus ja uudistus on alkanut Rauma Marine Constructionsin telakalla Raumalla. Aranda saapui telakalle heinäkuun lopussa, ja se on valmis tositoimiin jälleen ensi keväänä.

Merentutkimusalus Aranda on keskeisin osa Suomen kansallista merentutkimuksen infrastruktuuria. Aluksella tehtävä työ tuottaa merentutkimuksen, meren tilan ja vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden seurannan kannalta välttämättömät tutkimusaineistot. SYKEn lisäksi Arandaa käyttävät omassa tutkimuksessaan muun muassa Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Myös Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI on viime vuosina käyttänyt Arandaa Itämeren seurantamatkoillaan.

Arandan korjauksella ja uudistamisella halutaan taata aluksen toimintakyky 2030-luvulle asti. Samalla sen ympäristövaikutukset ja käyttökustannukset pienenevät. Uudistuksen yhteydessä Arandan keskelle lisätään uusi lohko ja sekä sen perää että peräkantta muotoillaan uudelleen. Lisämetrit mahdollistavat
paitsi tutkimus- ja laboratoriotilojen laajentamisen myös siirtymisen uusien tutkimuksellisten vaatimuksien mukaiseen täysin sähköiseen voimansiirtoon.

”Uudistus mahdollistaa biodieselin ympärivuotisen käytön Arandalla. Lisäksi alus voi jatkossa kulkea lyhyitä matkoja pelkästään akkusähköllä mikä pienentää paitsi päästöjä myös aluksen mereen aiheuttamaa melua huomattavasti. Tämä on merkittävä parannus tutkimuksen kohteina olevien merieliöiden kannata, mutta tärkeää myös itse tutkimukselle, kun hydroakustisten tutkimusten teko helpottuu”, sanoo kehittämispäällikkö Juha Flinkman SYKEn merikeskuksesta.

Erikoisalus vaatii erityisosaamista

Aranda rakennettiin alun perin Turun Laivateollisuuden ja Wärtsilän Helsingin telakoilla, ja se otettiin käyttöön vuonna 1989. Alus on suunniteltu pääasiassa Itämerellä tehtävään ympärivuotiseen tutkimustoimintaan, mutta myös napa-alueiden tutkimiseen. Itämeren lisäksi Aranda onkin operoinut sekä
Etelämantereen vesillä että arktisella alueella.

Nyt meneillään oleva uudistus parantaa Arandan mahdollisuuksia juuri kylmien alueiden merentutkimukseen, sillä Euroopassa on vain harvoja saman kokoluokan tutkimusaluksia, jotka kestävät arktisia olosuhteita. Rungon uuden muodon ja voimansiirron uudistaminen ansiosta Aranda pystyy
jatkossa liikkumaan entistä paremmin sekä Itämeren jäissä, että Jäämeren jääkentän reunamilla.

Aluksen uudistustyö on miellyttävä haaste RMC:n telakalle ja suomalaiselle erikoisalusosaamiselle. Tutkimusalusten käyttöikä on yleensä pidempi kuin rahti- tai matkustaja-alusten. Tutkimustyön kasvavien haasteiden takia tutkimusaluksia usein peruskorjataan ja uudistetaan jossain vaiheessa.

Yksi Arandan remontin tavoitteista on vahvistaa entisestään suomalaisen laivasuunnittelun ja -rakentamisen osaamista. Arandan remontissa yhdistyvät laivasuunnittelutoimisto ILS Oy:n, RMC:n ja SYKEn merentutkimusaluksien asiantuntemus suomalaiseksi huippuosaamiseksi. Maailmalla on useita
uudistamista kaipaavia tutkimusaluksia, ja Arandan remonttia seurataan myös kansainvälisesti tarkalla silmällä.

”Arandan peruskorjaus on hieno mahdollisuus päästä hyödyntämään RMC:n Rauman telakan osaamista erikoisaluksissa. Tämän kaltaiset vaativat projektit ovat RMC:n erikoisosaamisaluetta parhaimmillaan ja tarjoavat motivoivia haasteita organisaatiollemme. Meillä on tällä hetkellä tekeillä matkustaja-autolautta Tanskaan ja suunnittelupöydällä myös puolustusvoimien taistelualukset, joten kirjo on jo varsin kattava,” sanoo RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.

Laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy (RMC) työstää parhaillaan matkustajaautolauttaa Tanskan saaristoliikenteeseen. 158-metrisen aluksen köli laskettiin veteen perjantaina Raumalla. Alus luovutetaan tanskalaisyhtiölle ensi keväänä.

Rauma Marine Constructionsin telakalla elettiin perjantaina historiallisia hetkiä, kun yhtiön ensimmäisen tilauksen, tanskalaisen Molslinjenin käyttöön tulevan autolautan köli laskettiin. Kölilohko painaa arviolta 195 tonnia, se on 24,5, metriä leveä ja 8,5 metriä korkea.

Kuten perinteisiin kuuluu, laskun yhteydessä kölin alle laitettiin onnenlantit. Satavuotiaan Suomen kunniaksi nyt käytössä olivat Suomi 100 –juhlavuoden erikoiskolikot.

”Kölinlasku on laivanrakennuksessa aina merkittävä taitekohta ja tavallaan laivan syntyhetki.Tähän asti on tehty vain osia. Tässä tapauksessa on erityisen hienoa todistaa sitä, onhan nyt rakenteilla oleva alus myös meille erityinen”, RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen sanoo.

Alus tullaan rakentamaan kölinlaskupäivänä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaan ja seuraava merkkipaalu, laivan vesillelasku, tapahtuu joulukuussa.

Matkustajakapasiteetti lähes tuplaantui

Molslinjenin matkustajalautan on määrä olla liikenteessä syksyllä 2018. Laivan matkustajakapasiteetti on noussut sopimuksen tekohetken 400:stä yli 700 henkilöön. Rahtia alukseen mahtuu noin 90 rekan täysperävaunua. Pääasiallinen rahti tulee olemaan nimenomaan rekkoja, mutta lautalla kulkee tarvittaessa myös satoja henkilöautoja.

Laiva liikennöi Tanskan saaristossa ympäri vuoden. Se on suunniteltu pääsääntöisesti reitille Køge (Tanska) – Rønne (Bornholm), mutta kesällä alus liikennöi myös Rønnen ja saksalaisen Sassnitzin välillä.

Alus rakennetaan kokonaisuudessaan Raumalla ja sen työllistämisvaikutus on arviolta tuhat henkilötyövuotta. Myös tulevien tilausten eteen paiskitaan töitä.

”Meillä on aktiivinen tarjouskanta ja teemme kovasti töitä seuraavan laivakaupan eteen. Tällä hetkellä käsissämme on suunnittelusopimus puolustusvoimien Laivue 2020 –taistelualuksista ja teemme kaikkemme, että saamme myös rakentaa ne. Lisäksi merentutkimusalus Arandan pidennysprojekti työllistää meitä tällä hetkellä”, toimitusjohtaja Heikki Pöntynen kertoo.

Milttonin Rauma Marine Constructionsille toteuttama kilpailutyö ”Brykä” on palkittu Pohjois-Euroopan parhaana vaikuttajaviestintäkampanjana maineikkaassa European Excellence Awardsissa.

Eurooppalaiseen vaikuttajaviestintään keskittyvän European Excellence Awards PA:n tämän vuoden voittajat palkittiin Brysselissä keskiviikkona 31.5. Viestintätoimisto Milttonin pitkäjänteinen viestintäyhteistyö Rauma Marine Constructionsin kanssa voitti kultaa Northern Europe -kategoriassa. Brykä oli kolmen parhaan joukossa myös Corporate & Private -kategoriassa.

–Olemme olleet todella tyytyväisiä Milttonin ja Rauma Marine Constructionsin väliseen yhteistyöhön, joka on perustunut luottamukselle ja rohkeudelle. Yhteistyömme on rakentanut Rauma Marine Constructionsille vakaampaa asemaa laivanrakennuksessa sekä vahvistanut verkostojamme sekä tunnettuuttamme merkittävällä tavalla, sanoo Heikki Pöntynen, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja.

Brykä- kilpailutyö kuvastaa Milttonin Rauma Marine Constructionsille toteuttamaa pitkäjänteistä strategista viestintätyötä, johon sisältyy vaikuttajaviestintää, yritysviestintää, PR- ja mediatyötä sekä markkinointia. Brykä-kilpailutyö oli osa Milttonin Rauma Marine Constructionsille toteuttamaa strategista viestintää.

Vuonna 2014 koko telakkateollisuus ajautui kriisiin ja myös Rauma Marine Constructions joutui aloittamaan kaiken alusta. Kolme vuotta myöhemmin taskussa on miljardiluokan aiesopimus puolustusvoimien kanssa. Vuoden 2016 Suomi Areenaan tuotettu näyttävä ja keskustelua herättänyt tilataideteos Brykä edusti kilpailutyössä Milttonin ja laivanrakennusyhtiön rohkeaa, omalaatuista, pitkäjänteistä ja menestyksekästä yhteistyötä viestinnän saralla. Tilataideteos Brykä oli uudenlainen tapa herättää yhteiskunnallista keskustelua, luoda tunnettuutta ja rakentaa verkostoja.

–Yhteistyö ja luottamus asiakkaan ja meidän välillä on ollut poikkeuksellisen hyvä ja luja alusta asti. Tämä luottamus on mahdollistanut myös aivan uudenlaista tekemistä myös viestinnän suhteen varsin perinteisellä toimialalla, sanoo Ville Kopra, Milttonin vaikuttajaviestinnän johtava asiantuntija ja pääekonomisti.

Brykä-kilpailutyö oli kolmen parhaan joukossa myös kotimaisessa markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n järjestämässä MTL Communications Awards –kilpailussa, vaikuttajaviestintä kategoriassa.

Rauma Marine Constructions ja puolustusvoimat ovat solmineet 28.4.2017 suunnittelusopimuksen Laivue 2020 –hankkeeseen kuuluvan neljän uuden monitoimikorvetin suunnittelusta.

Sopimuksen mukaan alusten suunnittelussa huomioidaan puolustusvoimien toivomusten mukaan alusten kyky pitkäkestoiseen läsnäoloon merellä kaikissa sää- ja jääolosuhteissa, merioperaatioiden johtamiskyky, pintatorjuntakyky, merimiinoittamiskyky sekä mahdollisuus sukellusvenetorjuntaan. Nämä ovat Rauma Marine Constructionsin selkeitä vahvuuksia laivanrakentajana.

”Kaikki suomalaiset taistelualukset on rakennettu Raumalla. Aluksia on tehty täällä jo vuodesta 1986 alkaen. Nyt solmittu sopimus jatkaa tätä perinnettä toivottavasti pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle”, toteaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.

Suunnittelusopimus seuraa aiemmin tehtyä aiesopimusta. Rauma Marine Constructions ja puolustusvoimat solmivat aiesopimuksen syyskuussa 2016. Kolmivaiheisessa menettelyssä suunnittelusopimusta seuraa vielä rakentamissopimus, jonka solmimisajankohdaksi on arvioitu tammi-helmikuu 2018.

”Rauma Marine Constructions valikoitui suunnittelijaksi laivoille ennen kaikkea, koska he pystyivät vastaamaan niihin odotuksiin, joita aiesopimus edellytti. Yhtiöllä on näkemyksemme mukaan hyvät edellytykset tuottaa nämä korkean vaatimustason alukset hyvässä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa”, kertoo kommodori Veli-Pekka Heinonen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

Kotimaisuus ja huoltovarmuus ratkaisevia tekijöitä

Monitoimikorvettien suunnittelussa ja rakentamisessa keskeisessä asemassa on alusten vankka kotimaisuusaste ja huoltovarmuus.

”Alukset on tarkoitus rakentaa kotimaassa. Hankkeessa sovelletaan Euroopan unionin direktiivejä ja Suomen lainsäädäntöä siten, että alusten mukanaan tuomaa kansainvälistä yhteistyötä kyetään hyödyntämään kansallista huoltovarmuutta rakennettaessa. Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että aluksille luodaan niiden elinkaaren mittainen huoltovarmuus ”, sanoo Heinonen.

Laivue 2020 -hankkeeseen kuuluvat alukset korvaavat jo käytöstä poistuneen miinalaiva Pohjanmaan lisäksi neljä Rauma-luokan ohjusvenettä sekä kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa, joiden elinkaaren on laskettu päättyvän vuosina 2022 – 2025.

Rakentamisen eteneminen suunnitteluvaiheeseen jatkaa myös Rauma Marine Constructionsin aloittamia rekrytointeja.

”Rauma Marine Constructions on perustanut tätä hanketta varten mentorointiohjelman, jonka kautta palkkaamme 10 – 15 uutta suunnittelijaa telakalle. Ohjelman tarkoituksena on siirtää telakalla jo olevaa osaamista seuraaville sukupolville”, Pöntynen sanoo.

Koko puolustusvoimien alukset korvaavan hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1,2, miljardia euroa. Ensimmäiset alukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2021.

RMC:n tilaama taideteos Brykä oli yksi SuomiAreenan kiinnostavimmista kohteista. Brykä kastettiin kutsuvierastilaisuudessa keskiviikkona 13. heinäkuuta.

Noin 80 kutsuvierasta kokoontui SuomiAreenan Laiv@lavalle juhlistamaan teollisuuden, tieteen ja taiteen yhteenliittymää, Brykä-taideteosta. Brykä on RMC:n taiteilija Jaakko Niemelältä tilaama teräsverkosta rakennettu teos, joka kuvastaa laivan kylkeä. Brykä on merenkulkuslangia ja tarkoittaa laivan komentosiltaa. Brykän puisen jalustan on rakentanut Rauman Merihistoriallinen Seura.

”Halusimme tulla SuomiAreenalle herättämään yhteiskunnallista keskustelua suomalaisesta työstä ja sen arvostuksesta. Monialainen yhteistyö on avain siihen, että teollisuus ja muu elinkeinoelämä kehittyvät Suomessa. Tarvitaan rohkeita uusia avauksia. Perinteisellä teollisuudella on Suomessa tarve uusiutua, mutta myös kykyä ajatella uusiksi asioita. Innovointia vaaditaan tuotteiden lisäksi myös toimintamalleihin”, sanoi toimitusjohtaja Heikki Pöntynen kutsuvierastilaisuuden tervetuliaispuheessaan.

Brykän kastoi tietokirjailija Merja Rehn. Kaste suoritettiin raumalaisella merivedellä, jota Rehn pirskotti teoksen teräsverkkoihin. Mukana kutsuvierastilaisuudessa oli myös tubettaja Roni Back. Katso Ronin video osoitteesta: youtu.be/X3fO2ua2r98.

Raumalainen laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy (RMC) on solminut kaupan 158-metrisestä matkustaja-autolautasta tanskalaisen Mols-Linienin kanssa. Kaupan arvo on noin 68 miljoonaa euroa. Alus rakennetaan kokonaan Raumalla. Vuonna 2014 perustetulle yhtiölle laivatilaus on merkittävä. RMC:n mukaan yhteistyö Mols-Linienin kanssa osoittaa, että merenkulun kansainväliset toimijat luottavat osaamiseen Raumalla.

”Kauppa on kokoluokassaan merkittävä meille sekä toimittajaverkostollemme. Tilaus tuo työtä kahdeksi vuodeksi ja se antaa mahdollisuuden kehittää laivanrakennustoimintaa Raumalla pitkäjänteisesti. Myös merkittävä määrä laivakaupan arvosta palautuu suomalaiselle yhteiskunnalle veroina ja veroluonteisina maksuina”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.

Päiväkäyttöön tulevan yhteisaluksen suunnittelutyö Raumalla on jo käynnissä. Varsinainen rakentaminen alkaa keväällä 2017. Liikennöinnin alus aloittaa Tanskan Bornholmin saaren liikenteessä syyskuussa 2018. Alus rakennetaan kokonaan Raumalla ja sen työllistämisvaikutus on noin tuhat henkilötyövuotta.

Elinkeinoministeri Olli Rehn kuvaa syntynyttä kauppaa merkittäväksi: ”RMC:n saama tilaus on osoitus suomalaisen laivanrakennuksen toimintatapojen uusiutumisesta ja sopeutumisesta eri markkinoiden vaatimuksiin. Tilaus on merkittävä askel länsirannikon aluetalouden ja työllisyyden paranemisessa.”

Heikki Pöntysen mukaan kauppa palauttaa laivanrakennuksen Raumalle ja viestii samalla vahvasta arvostuksesta suomalaista merenkulkuosaamista kohtaan. Eri telakat ovat Raumalla rakentaneet yli 40 matkustaja-autolauttaa maailmalle.

”RMC jatkaa verkoston kanssa vuosikymmenten perinnettä Raumalla. Osaaminen ei ole kadonnut, vaikka telakkaliiketoiminta on ollut myllerryksissä.”

Rauma Marine Constructions (RMC) on kesällä 2014 perustettu raumalainen, kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva laivanrakennusyhtiö. RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen ja huoltoon. Lisätietoja osoitteesta www.rmcfinland.fi.

Raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions (RMC) tuo kesän SuomiAreenalle taiteilija Jaakko Niemelän tilataideteoksen Brykä. Brykän läheisyyteen rakennetaan myös SuomiAreenan tapahtumalava nimeltään Laiv@lava, jolla nähdään viikon aikana muun muassa tubettajia ja koodausfestarit.

Heinäkuussa Porissa järjestettävällä SuomiAreenalla nähdään uudenlainen tapahtuma-alue. Rauma Marine Constructions on tilannut taiteilija Jaakko Niemelältä massiivisen tilataideteoksen Brykän, joka sijoitetaan lähelle Porin toria Gallen-Kallelankadulle. Brykä on metalliverkosta hitsaamalla tehty suuri veistoksellinen rakennelma, joka kuvaa laivan runkoa. Brykän läheisyyteen rakennetaan myös Laiv@lava-niminen tapahtumalava, jossa toistuvat samat merenkulkuun liittyvät elementit.

”RMC haluaa olla mukana kehittämässä suomalaista merenkulkuosaamista myös tulevaisuudessa. Brykä on mielestäni oiva muistutus suomalaisten vahvasta laivanrakennusosaamisesta. Koen, että SuomiAreenalla on tarjota meille ja monille muille toimijoille hedelmällinen, monialainen keskustelun paikka, jossa voimme yhdessä viedä eteenpäin suomalaisen työn mahdollisuuksia – myös kansainvälisille vesille”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.

Teos rakentuu yli neljästäkymmenestä metalliverkkokuutiosta. Brykän rakennusmateriaaleja ovat laivanrakennuksesta tutut metalli ja puu. Brykä on merenkulkusanastoa ja tarkoittaa laivan tärkeintä paikkaa eli komentosiltaa. SuomiAreenalla Brykä on myös oma sosiaalinen tilansa, jossa jokainen voi viettää aikaa.

”Läpinäkyvät rakenteet sekä valo ja varjot ovat tyypillisiä materiaaleja taideteoksissani.

Brykän suunnittelu alkoi tutustumalla laivan runkorakenteisiin. Luonnostelin teoksen rahtilaivassa ylittäessäni myrskyisän Atlantin viime marraskuussa”, Raumalta kotoisin oleva taiteilija Jaakko Niemelä kertoo.

SuomiAreena on MTV:n ja Porin kaupungin yhdessä järjestämä Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka järjestetään Porissa 11.–15.7.2016. SuomiAreenan tapahtumalavan nimi Laiv@lava kuvaa sekä taideteosta että lavalta livenä tulevaa ohjelmaa. SuomiAreenan ohjelma Laiv@lavalla on vähintään yhtä mielenkiintoista kuin itse taideteoskin. Lavalla nähdään muun muassa tubettajia, start-uppeja, koodausfestarit, sosiaalisen median päivä ja robotiikkaa. Iltaisin ohjelmasta vastaa Sokos Hotel Vaakuna.

”Laiv@lavalla ei tule olemaan yhtään perinteistä paneelikeskustelua, vaan kaikkea muuta. Lavan ohjelma houkuttelee toivottavasti sekä nuoria mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun että tarjoaa perinteisille SuomiAreena-kävijöille uusia kokemuksia”, sanoo SuomiAreenan vastaava tuottaja Mari Haavisto MTV:lta.

Rauma Marine Constructions (RMC) on kesällä 2014 perustettu raumalainen, kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva laivanrakennusyhtiö. RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen ja huoltoon. Lisätietoja osoitteesta www.rmcfinland.fi.

Jaakko Niemelä (s. 1959, Rauma) on suomalainen taiteilija, joka tutkii veistoksissaan, installaatioissaan ja julkisissa teoksissaan valoa ja tilaa. Niemelän työssä taide yhdistyy ympäristön valosuunnitteluun ja arkkitehtuuriin. Lisätietoja osoitteista www.jaakkoniemela.com ja www.hietanenniemela.com.

Kuva: Taiteilija Jaakko Niemelä esitteli tiistaina 26.4. pienen osan Brykä-taideteoksestaan Rauman telakalla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Rauma Marine Constructionsilla tiistaina 26.1.2016 osana vierailuaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Presidentti tutustui Rauman meriteollisuuden toimintaan ja kuuli RMC:n tuoreimmat kuulumiset niin positiivisesti päättyneestä viime vuodesta kuin hyvistä tulevaisuuden odotuksistakin. Presidentti kertoi uskovansa raumalaisen laivanrakennuksen valoisaan tulevaisuuteen.

”RMC on raumalaisen laivanrakennusperinteen jatkaja, ja meille on tärkeää turvata jatkossakin Suomen meriklusterin elinvoimaisuus ja arktisen meriteollisuuden arvoketju. Presidentti oli erityisen kiinnostunut RMC:n uudesta verkostomaisesta toimintamallista,” kertoo RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.

Presidentti Niinistö kertoi RMC:n työn olevan hänelle jo entuudestaan tuttua. Hän tunsi Dubaihin Burj Al Arab -hotellin yhteyteen tulevan kelluvan viihdekeskuksen, jonka elementit on tehty Raumalla. Nämä beach platform -elementit ovat parhaillaan matkalla raskaskuljetuslaivalla kohti määränpäätään.

Presidentin kanslian tiedote vierailusta:
http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=340830&nodeid=44807&culture=fi-FI

Aluksen telakointiin kuului normaalit vuosihuolto ja luokitustyöt. Näiden töiden rinnalla aluksen ravintola – ja matkustajatiloja uudistettiin mm. laivan Pub sai uuden esiintymislavan ja n. 60 deluxe hyttiä uudistettiin täysin.

Telakointiin ja huoltotöihin saimme lisähaastetta talven ensimmäisistä pakkasista ja lumentulosta Rauman seudulle.
Sääolosuhteista huolimatta alukset työt saatiin hoidettua sovitusti ja alus lähti kohti Helsinkiä pe 22.1.2016 klo 15.30 ja aloitti reittiliikenteen la 23.1.2016.

Kiitos kaikille projektissa mukana olleille hyvästä turvallisesta työstä

Rauma Marine Constructions toteuttaa Tallinkille Silja Serenaden laajan modernisointityön.

Alus lipui Rauman telakalle tiistaina 10. marraskuuta. Kahden viikon seisokin ohjelmassa on merkittävä kasvojenkohotus: aluksessa tehdään sekä teknisiä töitä että asiakkaille näkyvää sisätilojen pintaremonttia. Työ on alkanut osittain jo vuonna 2014. Tällä kertaa uusitaan muun muassa ravintoloita, modernisoidaan kokoustiloja, sisustetaan DeLuxe-hyttejä ja laajennetaan lasten leikkitiloja. Uudistusten parissa uurastaa noin 400 työntekijää. Alus palaa liikenteeseen 23. marraskuuta.

Puolustusteollisuuskonserni Patria ja laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions (RMC) tarjoavat Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeen toteuttamiseksi kotimaista yritysyhteistyötä. Yhteistyö mahdollistaa alusten rakentamisen ja asejärjestelmien optimoinnin sekä alusten tulevan huolto- ja päivitystarpeen suomalaisyritysten osaamiseen ja kokemukseen perustuen.

“Laivue 2020 -hanke on erittäin tärkeä osa Suomen merivoimien kaluston uudistamista. Patria haluaa olla osaltaan rakentamassa uuden sukupolven aluksia Merivoimien käyttöön kiinteässä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Meillä on vankkaa kokemusta ja osaamista toimimisesta pääkoordinaattorina isoissa hankkeissa, joissa olemme olleet vastuussa kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitusten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista”, sanoo Patrian liiketoimintajohtaja Pasi Niinikoski.

”Yhteistyömme Patrian kanssa tuo mukanaan tarvittavat resurssit ja kattavan osaamisen Laivue 2020 -laivaston rakentamiselle Suomessa. RMC:n kokemus Merivoimien taistelualusten rakentamisesta ja telakan sijainti Suomen länsirannikolla ovat tärkeitä huomioonotettavia seikkoja kansallisen huoltovarmuuden kannalta”, painottaa RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.

Laivue 2020 -hankkeen tavoitteena on korvata 2020-luvulla vanhentuva merivoimien taistelualuskalusto. Puolustusministeri on valtuuttanut puolustusvoimat käynnistämään tämän hankkeen.

Patria on kansainvälinen puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan luotettu elinkaaren tukipalvelujen ja teknologiaratkaisujen tuottaja. Konserni toimii Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Puolassa, USAssa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa ja Etelä-Afrikassa. Konsernissa toimii 2 800 ammattilaista.
www.patria.fi

Rauma Marine Constructions on kesällä 2014 perustettu raumalainen, kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva laivanrakennusyhtiö.
www.rmcfinland.fi

Rauma Marine Constructions (RMC) ja Millog Oy ovat 22.6.2015 solmineet yhteistyösopimuksen koskien Merivoimien alusten elinkaaripalveluita. Sopimus kattaa suurempien Merivoimien alusten huoltotoiminnan ja telakointien järjestämisen Raumalla.

”Yhteistyösopimus Millogin kanssa on osoitus siitä, että RMC:n osaamiselle on olemassa luottamusta alan huippuyritysten keskuudessa. Hanke on merkittävä myös siksi, että RMC:llä olevaa Merivoimien aluksiin liittyvää alan erikoisosaamista päästään hyödyntämään nyt asianmukaisesti. Ensimmäinen osoitus luottamuksesta oli öljyntorjunta-alus Louhen telakonnin toteuttaminen toukokuun aikana Rauman telakalla. ”, RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen kertoo.

”Yhteistyösopimus on Millogille merkittävä askel, sillä haemme pitkäaikaista kumppanuutta alusteknisessä kunnossapidossa. Tällä alueella Millogille on tärkeää kumppanin kotimaisuus ja toimintakyky myös poikkeusoloissa.”, Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen toteaa.

Rauma Marine Constructions (RMC) ja Arctia Shipping ovat sopineet jäänmurtaja Otson muutostöiden suorittamisesta. Konversioprojektissa jm Otso muutetaan entistä monipuolisempiin tehtäviin soveltuvaksi erikoisalukseksi. RMC:lle sekä käyttämällemme meriteollisuusverkostostolle tilaus antaa hyvän työllisyyden lähikuukausiksi.

Meriteollisuusyritys Rauma Marine Constructions sekä kaarinalainen kelluvia kiinteistöratkaisuja toteuttava Global Accommodation Management ovat solmineet sopimuksen kelluvan virkistysalueen toimittamisesta Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, toistaiseksi julkistamattomalle asiakkaalle. Hankkeen arvioitu kotimainen työllisyysvaikutus on yli sata henkilötyövuotta.

Suomalaisomisteinen meriteollisuusyritys Rauma Marine Constructions (RMC) sekä kaarinalaislähtöinen, kelluvia kiinteistöratkaisuja toteuttava Global Accommodation Management (GAM) ovat sopineet hankkeesta, jossa suomalaista kelluvaa teknologiaa toimitetaan kansainvälisille vesille.

Toimitettava ratkaisu edustaa innovatiivista mallia, jossa kelluvilla rakenteilla pystytään korvaamaan perinteisellä maanrakennuksella tehtäviä kokonaisuuksia. Virkistysalueeksi tarkoitettu kelluva rakenne tulee olemaan osin monikerroksinen ja pinta-alaltaan yli 9.000 neliömetriä. Valmis virkistysalue tulee käsittämään muun muassa uima-altaita sekä ravintoloita tukitiloineen. Kelluva virkistysalue rakennetaan Rauman telakka-alueella ja työt alkavat 2015 aikana.